lauantai 31. lokakuuta 2015

Joulua ilmassa

Tämä lauantai on mennyt aika jouluisissa merkeissä. Aamu alkoi Roopen yskänkohtauksella, jonka yhteydessä aamumaidotkin lensivät petivaatteille. Petivaatteidenvaihdon ja pyykkäyksen jälkeen saattoi onneksi palata vielä hetkeksi unimaailmaan. Kyllä nukkuminen vain on ihanaa!

Aamutoimien ja aamuleikkien jälkeen laitoimme kodin kuntoon ja hyppäsimme autoon. Pikaiseen kävin Nihtisillan Abc:lta hakemassa omenoita ja talouspaperia. Tai pikaisesti ja pikaisesti. Koko Espoo oli nimittäin samaisessa kaupassa ruokaostoksilla. Juhlapyhät eivät selvästi sovi suomalaisille. No, itsekin olin siis siellä jononjatkona.

Nihtisillalta ajoimme Leppävaaraan ja nappasimme famun kyytiin. Porukalla ajelimme Tuusulaan, ja siellä Koiramäen Pajutalille. Pajutallilla oli tänään joulunavaus, joten päätimme mennä vähän fiilistelemään joulua.

Roope ihmettelee Pajutallin possuja.

Ja pupuja.

Roopen kanssa ruokimmekin possuja.

Koiramäen Pajutallilla ihastelimme pupuja ja possuja sekä matalalla lentäviä lentokoneita. Toki kiertelimme myös kaikki piharakennukset ja ihastelimme Pajutallin tarjontaa. Joulutalokin oli avattu, ja tunnelma siellä oli ihanan jouluinen.

Ihania poroja.

Roope Koiramäen Pajutallilla.

Joulutalon porstua.

Leikkipaikallakin toki kävimme leikkimässä. Roope tarjoili äitille mansikoita, omenoita ja jäätelöä. Aika kalliiksi herkut äitille tulivat. Leikkihetken jälkeen suuntasimme päärakennukseen. Siellä Roope tahtoi syödä kuorrutetun piparkakun. Sillä aikaa äiti teki pieniä löytöjä. Hankin kynttilän kurpitsan sisälle, pellavalautasliinat joulupöytään sekä huonetuoksun kruunaamaan tulevat siivouspäivät.

Roope kassakoneen ääressä.

Pajutallin päärakennus.

Kotona meillä olikin ensimmäisenä tehtävänä kaivertaa kurpitsasta lyhty. Yhdessä värkkäsimme aikamme puukon ja lusikoiden kanssa, kunnes kurpitsa oli lopulta tyhjä ja kaiverrettu. Sitten vain kynttilä sisälle, valot pois ja ei kun ihastelemaan lopputulosta.

Roope intoilee kurpitsalyhdystä.

On se hieno.

Pimeässä lyhty loistaa.

Illan aikana kävi taas yksi karkkia vai kepponen -lapsonen. Pieni tyttö oli pukeutunut noita-akaksi. Roope vei karkkia tytön kassiin. Sitten joimme glögiä ja kahvia sekä herkuttelimme raakatortuilla ja raakapipareilla. Niin, ja toki leikimme. Roope ja famu lukivat Eetun eläinkirjaa ja Roope värkkäsi legojen parissa.

Kahville ja glögille.

Roope ja famu kahvilla.

Lukuhetki.

Illan aikana myös pesimme isin vanhat legot. Ne kun haisivat vähän tunkkaisilta. Roopesta oli kovin jännää pestä legoja. Pikkumies toimi ahkerana apulaisena. Iltaa kohti kaverin vauhtikin kiihtyi. Välillä Roope ratsasti famun selässä ja välillä jumppasi pitkin olohuonetta. Touhua riitti.

Legot pesulle.

Roope ja famu leikkivät.

Pojat veivät illalla famun kotiin. Laitoin sillä aikaa huomiset kirppiskassit valmiiksi ja kävin pienellä iltalenkillä. Nyt vielä saunaan ja sitten unille. Kodin iltatoimet on tehty ja koiruuden tekarit pesty. Meinaakin jo vähän väsyttää, joten mukava päästä unille. Pitää nyt koitaa levätä, että jaksaa ensi viikon painaa pitkää päivää. Ihanaa lauantai-illan jatkoa ja hyvää yötä!

perjantai 30. lokakuuta 2015

Lepoa, lenkkeilyä ja leipomuksia

Kylläpä vaan lepo tekee hyvää niin ruumiille kuin sielullekin. Nukuimme aamulla kaikki pitkään. Itse nukuin pitkästi yli puolillepäivin. Olin vielä kahdeltatoistakin aivan mahdottoman väsynyt , joten jatkoin unia. En ollut ymmärtänytkään, kuinka paljon kaipasin unta ja lepoa.

Pitkien yöunien jälkeen päivä sujui leppoisasti. Tein rauhassa aamutoimet, siistin kotia, kuurasin portaat oikein kunnolla Universal Stonella ja paketoin isänpäivälahjat. Sitten kävin kirpsakassa pakkassäässä lenkillä. Hetken touhuilin myös pihahommia.

Ilta menikin leipoessa. Tein viljattomia, maidottomia ja sokerittomia torttuja, joihin tein luumuhillonkin itse. Roopella iltasella vielä vähän lämpö nousi takaisin, joten pikkumies katseli leipomistouhuja sohvalta käsin. Tein myös raakapiparkakkuja eli viljattomia, maidottomia ja sokerittomia pipareita. Piparkakut maistuivat pikkumiehelle.

Jouluisia raakaleipomuksia.

Ihanan rauhallinen perjantai-ilta.

Kotoilu on kyllä mukavaa. Teki todella hyvää olla kotona, touhuilla kotihommia, hoitaa pieniä rästihommia, leipoa, leikkiä ja lukea. Pitkiä toveja istuimme Roopen kanssa sohvallakin viltin alla välillä jutellen ja välillä lukien. Oli muuten ihanaa.

Isi ja poika.

Päällä ei ole tomusokeria vaan tocoa.

Yksi karkkia ja kepponen -poika kävi illan aikana soittamassa ovikelloa, mutta muuten ei Halloween-juhla meillä näkynyt. Tunnelma oli ennemminkin jouluinen. Porukalla saunoimme ja kylvyn jälkeen Nukku-Matti saapuikin Roopen luokse. Isi jäi alakertaan valmistamaan iltapalaa ja itse tulin tänne peiton alle. Hetki joululehteä vielä ja sitten unille.

Meillä tuoksuu niin joulu.

Viikonlopun aikana olisi tarkoitus ottaa joulukorttikuvat, kutsua famu kylään, käydä joulutapahtumassa ja kirppistellä. Niin ja hankkia joulukalenteri pikkumiehelle. Ennen kaikkea viikonloppuna lepäämme, otamme rennosti, kotoilemme ja rauhoitumme. Pieni pysähtyneisyys sopii tähän hetkeen. Marraskuusta kun on tulossa äärimmäisen kiireinen kuukausi. Työpäivät tulevat venymään ja tekeminen ei tule loppumaan kesken. Nyt siis rentoudumme. Rentouttavaa viikonloppua kaikille teillekin!

torstai 29. lokakuuta 2015

Tauko tekee terää

Tällä mammalla alkoi pidennetty viikonloppu. Ehkä vieläkin paremmissa tunnelmissa olisin toivonut kauan odotetun vapaan alkavan. Roope nimittäin on kuumeessa. Äiti taasen näyttää siltä kuin olisi viimeisillään raskaana. Lisäksi työpuhelin piippailee ahkerasti eli töitä kasaantuu huomisen vapaan takia tuhottoman paljon ensi viikolle. Viikosta tulee jopa pelottavan kiireinen.

Töissä päivä oli kiireinen, mutta mukava. Roopekin oli aamulla vielä niin reippaana ja lähti innokkaasti pyörällä päiväkotiin. Koko aamupäivän ulkoilun ajan oli pikkumies fillaroinut pitkin päiväkodin pihaa. Kuume oli noussut vasta päiväunien aikaan. Isi hakikin sitten pojan kotiin lepäilemään.

Itse pääsin töistä lähtemään aika pian kuuden jälkeen. Ajoin suoraan Oulunkylään viemään Jouluapua -lahjoitusta. Hetki meni turistessa ja sitten kävin Ristikossa ruokakaupassa. Hankin tarvikkeet raakapipareihin ja raakatorttuihin. Kotona olin vasta lähempänä yhdeksään. Ovella minua olikin sitten vastassa kuumeinen pikkumies.

Rakentelimme tunteroisen porukalla legoilla ennen kuin teimme pikaiset iltatoimet. Nyt pitääkin kaikkien painua pehkuihin. Roopella toivottavasti uni auttaa kuumeeseen. Äitillä uni voisi vähän helpottaa turvotusta. Ihan kaikille uni varmasti hyvää tekee.

Huomisen ja viikonlopun aikataulut ovat nyt vähän auki. Paljon oli ideoita, ajatuksia ja suunnitelmia, mutta nyt mennään Roopen voinnin mukaan. Ehkä äiti kuitenkin lenkille pääsee ja toki nukumme paljon. Onko teillä viikonloppusuunitelmia? Ensimmäiset jouluavajaisetkin ovat tänä viikonloppuna. Tapahtumia ainakin näyttää riittävän. Tässä vaiheessa toivottelen kuitenkin sikeitä ja rentouttavia yöunia. Kivaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Tulosta syntyy

Keskiviikkokin on jo kääntynyt iltaan. Päivät juoksevat kyllä hurjaa vauhtia. Hyvä, että perässä pysyy. Vaikka aamulla väsytti poikkeuksellisen paljon, tuli päivästä lopulta hyvinkin tehokas - niin töissä kuin kotonakin. Syksystä, pimeydestä ja pöhötyksestä huolimatta sain paljon aikaiseksi.

Kello soi seitsemältä. Omien aamutoimien jälkeen oli vuorossa pikkumiehen herättely. Roope heräsi reippaasti ja aloitti päivän leikkimällä. Koska päiväkodissa oli aamuohjelmassa metsäretki, piti kotona pukea jo kerrasto ja haalari päälle. Roope ei olisi millään tahtonut vetää ulkovaatteita päälle, kun leikit olivat niin pahasti kesken. Onneksi lopulta kaveri lähti innoissaan kohti päiväkotia ja metsäretkeä.

Ulkona oli yli viisi astetta pakkasta, kun lähdin töihin. Autokaan ei meinannut heti lämmetä. Meinasi oikein palella. Töissäkin piti aamusella juoda kahvit ihan koleuden vuoksi. Reilun tunnin ehdin töitä paiskia ennen kuin lähdin Lauttasaareen asiakaskäynnillä. Lauttasaaren reissu oli todella mukava. Siellä vierähti matkoineen muutama tunti. Lauttasaaressa on muuten suuri myllerrys menossa. On metrotyömaa, vesitornin purku, ostoskeskuksen rakentaminen ja tietöitä. Aikamoinen hullunmylly.

Iltapäivä menikin uuden asiakkaan suunnitelman parissa. Parikin vaihtoehtoista suunnitelmaa piirsin. Oli oikein mielenkiintoinen ja yllättävän haastava projekti. Toivottavasti onnistuin työssäni, ja asiakas on suunnitelmiin tyytyväinen. Pidetään peukkuja.

Kotiin lähdin kuuden jälkeen. Sain pojilta viestin, että ovat famun luona kylässä. Kotona laitoinkin heti pyykit ja aloin siivoamaan. Tehokkaasti sain alakerran viikkosiivoukset tehtyä. Matot tuli tampattua ja koko alakerta luututtua, pyyhittyä ja imuroitua. Jopa kaapit ja laatikotkin ehdin siivota. Tuli kyllä hyvä fiilis.

Pojatkin kotiutuivat illan aikana. Vaihdoimme kuulumisia, leikimme ja pakkasin vielä Jouluapua-kassin autoon. Sitten sauna olikin jo lämmin. Nopeasti meni ilta, mutta mukavastihan sitä ehtikin saada asioita eteenpäin. Nyt enää tarvitsee viimeistellä iltatoimet ja sitten pääseekin unille.

Töissä ja blogimaailmassa olen huomannut, että monilla on tällä hetkellä kovakin syysväsymys päällä. Itsekin kyllä huomaan olevani aika väsynyt, mutta toisaalta kuitenkin aika tehokas ja virkkukin. Nukkua voisin enemmän ja lepohetkiä välillä kaipailen. Ehkä en kuitenkaan omalla kohdallani voi syysväsymyksestä puhua. Kenties kyse on enemmän tavallisesta univelasta. Onko teillä ilmennyt syysväsymystä?

Syysväsymystä tai ei, mutta kohta suuntaan joka tapauksessa unille. Huomenna on vielä tiivis työpäivä ja sitten vuorossa on ihana kolmen päivän vapaa. Edellisestä arkivapaasta onkin jo kuukausi aikaa. Aion kyllä nauttia. Hyvää yötä ja nautinnollista huomista!

tiistai 27. lokakuuta 2015

Päiväni päivystäjänä

Päivä alkoi kuudelta herätyskellon piristessä yöpöydällä. Omien aamutoimien jälkeen ehdin tehdä vielä pikkumiehen aamupesut ja toivotella hyviä naamiaisia. Roopella kun oli tänään enkkukerhossa Halloween-juhlat ja pukukoodina oli naamiaisasu. Roope esitti Dustyä. Pikkumiehellä oli ihan siivet ja kaikki. Aika innoissaan poika oli heti aamutuimaan.

Töissä päivä alkoi aamupalalla ja aamupalaverilla. Muuten olinkin päivystäjänä tänään. Tekemistä oli taas ihan koko päiväksi. Lounaalle ehdin taas vasta kolmen aikoihin, mutta se ei haitannut mitään. Aamupalan ansiosta olo oli vielä kolmeltakin todella täysi. 

Tälle päivälle olin ottanut tavoitteeksi päästä kotiin hyvissä ajoin. Puoli seitsemältä lopulta pääsin kotimatkalle. Ajelin suoraan kotiin. Pojat olivat olohuoneessa leikkimässä legoilla. Vaihdoimme kuulumisia ja sitten pojat lähtivätkin hakemaan maitoa. Sillä aikaa tein yläkerran viikkosiivoukset. Lisäksi pakkasin Jouluapua-kassia. Kaiken huipuksi kävin vielä pienellä kävelylenkilläkin. Ulkona oli pakkasta. Olisin voinut kävellä vaikka läpi yön - oli niin ihanaa.

Tulin kuitenkin pienen lenkin päätteeksi kotiin Roopen kanssa saunomaan. Roope löylytteli äitin kanssa lauteilla ja leikki vesileikkejä ammeessa. Äitin oma vesipeto. Nyt onkin pikkumiehellä jo iltatoimet menossa. Äitiäkin haukotuttaa jo sen verran kovasti, että unille pitää päästä.

Lenkillä ehdin taas joulua miettiä. Viikonloppuna olisi tarkoitus hoitaa joulukorttikuvaukset. Idea kuviin on syntynyt - enää on edessä toteutus. Ajattelin myös, että voisimme Roopen kanssa leipoa viljattomia, maidottomia ja sokerittomia joulutorttuja sekä joulupipareita viikonlopun aikana. Voisi sitten vaikka vähän sokerittoman glögin kanssa herkutella. Vai onko teidän mielestänne vielä ihan liian aikaista?

Huomenna on mukava ja varmasti työntäyteinen työpäivä edessä. Siivoiluita olisi vielä illallekin luvassa. Tekemistä riittää siis aamusta iltaan. Parempi on painua pehkuihin. Roope taisikin juuri pujahtaa peiton alle. Kauniita unia teille kaikille!

maanantai 26. lokakuuta 2015

Mörököllinä

Tähän viikkoon nousin vähän mörököllinä. Voin aamulla paksusti - olo oli todella turvonnut ja tukala. Parin viikon tiukka työputki, pitkät päivät ja jatkuva istuminen olivat kerryttäneet tasan neljä kiloa nestettä kroppaan. Kaiken lisäksi isi laittoi epähuomiossa äitin työhousut rumpuun viikonlopun pyykkäysten yhteydessä. Ei ollut kovin kiva ängetä neljää ylimääräistä kiloa kuivausrummun kutistamiin housuihin. Niin ja se olo - no, se oli tukkoinen.

Onneksi töissä oli mukanaa kirraavista housuista ja tukalasta olosta huolimatta. Menin tuntia aiemmin töihin ja sain kaikki rästit hoidettua. Tein asiakkaiden toivomat muutokset, muokkasin tarjoukset, päivitin kalenterin ja uudet asiakkaat tietoineen. Päivä meni nopeasti, mutta lounastauon ehdin tänään pitää.

Aika pian lounaan jälkeen suuntasin Kauniaisiin kotikäynnille. Oli aivan kerrassaan mukava reissu. Niin mukava asiakas, niin upea kohde ja niin miellyttävä suunnitelma. Aivan kuin itselle olisi keittiötä suunnitellut. Innoissani ajelinkin takaisin toimistolle ja melkein harmitti, kun jumahdin kehä kakkosella ja länkkärillä iltapäiväruuhkaan.

Ilta meni töissä kuin siivillä mieluista suunnitelmaa luodessa. Seitsemän aikoihin suljin koneen ja suuntasin kotia kohti. Kaupassa ei tarvinut käydä ja apteekissakin kävin Kauniaissa. Kauniaisten apteekissa kiltti apteekkarisetä sympatiseerasi turvonnutta äitiä ja kertoi aika ajoin kärsivänsä itse samasta vaivasta. Setä oli itsekin juuri noussut jaloittelemaan, kun jalat alkoivat turpoamaan. Jonkinlaiset luontaistuotteet mukavalta setältä hankin. Toivottavasti niistä on apua.

Kotona pojat olivat silikonihommissa yläkerrassa. Siistin vähän alakertaa ja luin sitten Roopelle viltin alla pitkän muumisadun. Seuraavaksi teimme Roopen kanssa äitin iltatoimet ja siivosimme yhdessä kylpyhuoneen. Kun kylpyhuoneen jokainen kaakeli kiilteli, pulahti Roope ammeeseen ja äiti meni suihkuun. Yhdessä vielä saunoimmekin.

Saunan jälkeen pakkasin jouluapua -kassin valmiiksi ja seuraavaksi vuorossa onkin treffit Nukku-Matin kanssa. Toivottavasti olokin vähän kevenee. Koitan ehtiä huomenna ihmisten aikaan töistä kotiin, niin ei tule niin paljon istuttua. Liikkuminenhan se paras apu tukkoisuuteen ja turvonneisiin jalkoihin sekä masuun on. 

Nyt taidan jatkaa vielä peiton alla joulun suunnittelua ja joulukortti-ideointia ennen kuin uni voittaa. Pitkät yöunet helpottavat varmasti osaltaan myös oloa. Miten teillä muuten uusi viikko starttasi? Toivottavasti vähän vähämmän mörököllimäisesti. Hyvää yötä ja parempaa huomista kaikille!

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Suloinen sunnuntai

Viikon ainoa vapaapäivä on kääntynyt iltaan. Onneksi ensi viikolla on vähän pidempi viikonloppu. Sitä ennen on tosin hyvin kiireinen työviikko. Tänään sai onneksi levätä - ja nukkua tuntia pidemmät yöunetkin. Jotain hyvää talviaikaan siirtymisessäkin.

Nukuinkin puolillepäivin. Pojat aloittivat autoleikit ennen kuin nousin ylös. Tein rauhassa aamutoimet ja laitoin petivaatteet pesuun. Siistin vähän kotia ja kyselin, lähtisikö pikkumies äitin kanssa tonttuilemaan. Hoksasin nimittäin, että Roopen serkkujen joululahjat on vielä hankkimatta.

Niin me sitten Roopen kanssa lähdimme asioille. Löysimme serkuille lahjat pukinkonttiin ja kävimme tutustumassa kauppakeskuksen uuteen leikkipaikkaankin. Roope touhusi, juoksi ja leikki muiden lasten kanssa niin kovin, että ihan hiki tuli.

Uuteen leikkipaikkaan tutustumassa.

Vauhdilla alas.

Tässä pojat leikkivät hippaa.

Touhua ja temmellystä.

Hikisen leikkiurakan jälkeen pikkumiehellä oli toki jano. Menimme yhdessä kahvilaan. Äiti hörppi kahvin ja Roope nautti mehun sekä suklaadonitsin. Donitsi upposi viimeistä murua myöten. Vielä ennen kotimatkaa kävimme ruokakaupassa. Maksoimme ostokset itsepalvelukassalla. Roopesta oli hauska, kun sai itse lukea jokaisen ostoksen viivakoodin. Siinä ei paljon äitin apua tarvittu.

Leikkihetken jälkeen mehu maistuu.

Ja donitsi myös.

Kotimatkalla Roope otti pienet nokkaunet. Kotona sitten purimme ostokset ja aloimme leipomaan. Leivoimme toki taas täysin viljattomasti, maidottomasti ja sokerittomasti. Välillä myös leikimme halloween-taskulampulla. Vielä ennen ulkoilua vuorossa oli pyykkäystä.

Ulkona satoi vettä, mutta se ei meitä hidastanut. Istutimme kaupasta ostamamme kanervat, siivoilimme varastoa, lakaisimme portaita ja laitoimme pihaa taas vähän lisää talvikuntoon. Pihahommien jälkeen lähdimme porukalla iltalenkille.

Äiti istuttaa syyskukkia ja Roope nauraa.

Syksyä purkkiin.

Roope fillaroi välillä sellaista vauhtia, että äiti ja isi saivat juosta ihan tosissaan. Oli toisaalta ihana juosta pitkästä aikaa. Vielä kun fillarointi olisi vähän hallitumpaa alamäissä ja autoteiden laidassa, voisi käydä kahdestaan pikkumiehen kanssa juoksulenkeillä. Juokseminen kosteassa ja happirikkaassa syyssäässä on niin parhautta.

Isi joutuu vähän jarruttelemaan.

Ja ei kun täysillä.

Ulkoilun jälkeen saimme laittaa litimärät vaatteet suoraan koneeseen ja siirtyä saunaan lämmittelemään. Nyt on koko perhe saunonut, ja ajatus oli vielä nauttia talven ensimmäiset glogit ennen nukkumaanmenoa. Joko te olette korkanneet glögikauden? 

Tällä mammalla on joulu jo muutenkin niin ajatuksissa. Otin taas yhteyttä yhteen Jouluapua -perheeseen. Kovasti myös olen ideoinut tämän vuoden joulukorttejakin. Joulutarjoiluita on tullut myös jo pyöriteltyä mielessä. Less is more on ajatus meidän joulupöydässä, mutta laatuun ja makuun pitää satsata.

Nyt glögihetken kautta unille. Huomenna menen taas tavallista aikaisemmin töihin, koska hommaa on niin paljon. Mielummin koitan mennä nyt aamulla aikaisemmin, ettei tarvitsisi illalla olla niin pitkään. Ehtisi enemmän touhuta iltaisin poikien kanssa. Suloista sunnuntai-illan jatkoa teille ja reipasta alkavaa viikkoa!

lauantai 24. lokakuuta 2015

Messuilla ja piilosilla

Launtai-ilta. Takana messupäivä, piilosillaleikki ja sauna. Kyllä nyt kelpaa mennä nukkumaan. Aamulla nousin seitsemältä ja pyykkäysten sekä aamutoimien jälkeen ajelin Vantaalle OmaKoti-messuille. Pojat jäivät kotiin kuorsaamaan.

Omalta osaltani messupäivä meni nopeasti. Oli ihana, kun ei tarvinut istua koko päivänä. Sain jutella mukavien ihmisten kanssa, solmia tapaamisia, kierrellä messualuetta, käydä lounaalla, juttellatyökavereiden kanssa ja fiilistellä messuja. Ihan mukava tapa viettää lauantaipäivä.

Kohta aukeavat ovet yleisölle.

Messujen paras paikka.

Kyllä kelpaa kokata.

Messut loppuivat neljältä. Neljän jälkeen kurvasin messualueelta Myyrmannin ostoskeskukseen. Kävin apteekissa ja parissa kaupassa. Löysin jopa housut tuleviin pikkujouluihin. Enää paita hankittava, mutta muuten ei tarvitse kyllä vaatteita tälle vuodelle ostella. Pikkujouluissa en ole koskaan ennen ollut, joten niihin sopivia vaatteista ei oikein kaapista löytynyt. Onko teillä muuten pikkujouluja tiedossa? Meillä on jopa kahdet pikkujoulut tänä vuonna. Tai äitillä kolmet itse asiassa. Aikamoista.

Roope ja Halloween-valo.

Pojat ilmoittivat, että ovat lentokentällä lentokoneita katselemassa. Myyrmannista ajelin siis kentälle ja nappasin pojat kyytiini. Kotimatkalla isi haki vielä maitoa ja sitten kurvasimme kotiin. Kotona pyykkikone pyörimään ja ei kun leikkimään. Isin imuroidessa luimme Roopen kanssa pitkän Disneyn sadun. Sitten rakentelimme Brion junarataa ennen kuin aloitimme porukalla piilosillaleikin.

Roope valokuvasi äitiä - osumatarkkuus alkaa olla jo ihan hyvä.

Roope innostui hurjasti piilosillaleikistä. Leikimme varmaan toista tuntia. Saunakin ehti lämmetä melkein liikaa. Vuorotellen joko äiti tai isi meni piiloon, ja Roope meni sitten toisen kanssa  keittiöön laskemaan kymmeneen. Ja sitten etsittiin. Meidän koti on täynnä aivan uskomattomia piilopaikkoja. Meillä oli kyllä niin mahdottoman hauskaa.

Tällä kertaa ei ole kukaan pyyhkeiden takana - kerran sieltä löytyi isi.

Kerran löytyi äiti sohvan takaa, mutta ilmeestä päätellen tällä kertaa tuli vesiperä.

Pahoittelen viimeisten kuvien heikkoa laatua. Meillä on poika isäänsä parempi kuvaaja. Viimeiset kuvat ovat isin ottamia ja jokseenkin sumeita. Tein parhaani, mutta enempää en jälkikäteen saanut kuvia parannettua. Ehkä kuvista kuitenkin välittyy se mahtava tunnelma, mikä meillä vallitsi piilosillaleikin ajan. Olimme kaikki niin innoissamme.

Pitkän etsinnän jälkeen äiti löytyi.

Roopen ilme, kun äiti vihdoin löytyi.

Leikkien jälkeen kävimme porukalla saunassa ja nyt onkin aika suunnata unille. Pojat ovat vielä iltapalalla ja itse ajattelin käydä vielä takapihalla tähtiä ihailemassa ennen kuin pujahdan peiton alle. Huomiselle ei ole mitään ohjelmaa, eikä suunnitelmia. Ajatus on vain nukkua, liikkua ja ulkoilla. Ei ole kotihommia, ei pihaommia, ei kauppa-asioita eikä to do -listoja. Huomenna levätään ja nautitaan. Nautinnollista sunnuntaita teillekin! Muistakaa välillä leikkiä piilosta - se on kivaa!

perjantai 23. lokakuuta 2015

Työteliäs perjantai

Leppoisaa perjantai-iltaa! Kotiuduin 12 tunnin työpäivän jälkeen kotiin, jossa minua odottivat kuohuva, kynttilät, kukkaset, mies ja poika. Mukavaa vaihtelua tällainen. Kotikin oli suht siisti ja pojat niin hyvällä tuulella. Ainahan he kyllä ovat - hyvällä tuulella nimittäin.

Päivä oli kaikin puolin kiireinen. Menin taas töihin tuntia ennen työajan alkua. Aamulla kiireiset aamutoimet ja lisäksi vielä pikkumiehen aamuhommat ennen töihinlähtöä. Oikein rusetin asettelin Roopen kaulaan aamusella. Roopella kun oli tänään päiväkodissa kansainvälisyysjuhlat. Ja pitäähän juhlissa rusetti olla.

Töissä ehdin rästit hoitaa ennen kuin ensimmäiset asiakkaat tulivat. He kun parin tunnin päästä lähtivät, tuli heti perään seuraava sovittu asiakas. Hän kun lähti, hoidin kiireisimmät asiat, kävin lounaalla (tänään siis ehdin lounaalle) ja hoidin sitten kauppojen lopputyöt. Sitten pitikin suunnata kotikäynnille. Siellä vierähti pari tuntia. Loppupäivä menikin suunnitellessa ja piirtäessä. Töistä lähdin illalls seitsemän jälkeen.

Ajoin suoraan XXL-myymälään noutamaan Roopen joululahjaan kuuluvat suksisauvat. Myymälässä parikin nuorta poikaa palveli minua, mutta silti aikaa meni tuhottoman paljon. Sauvat sain oikeanmittaisina matkaan, mutta kotona olin vasta joskus lähempänä puoli yhdeksää. Poikien kanssa istuin kynttilänvalossa, join kuohuvaa, ihastelin kukkasia, sylittelin pikkumiestä ja vaihtelin kuulumisia. Pojat olivat jo ehtiä kulpeäkin.

Nyt on kodin, koiran ja poikien iltatoimet tehty. Kuivausrumpu pyörii vielä. Omat iltapesut pitää vielä hoitaa ja sitten saa pujahtaa peiton alle. Aamulla kello soi seitsemältä ja edessä on pitkä messupäivä. Päivästä tulee varmasti oikein mukava, erilainen ja mielenkiintoinen. Mukavan leppoisaa perjantai-iltaa ja ihanaa viikonloppua teillekin! Ja tulkaahan moikkaamaan OmaKoti -messuille osastolle 9.2. 

torstai 22. lokakuuta 2015

Päässä jo humisee

Tällä viikolla vauhti näköjään kiihtyy viikon edetessä. Vähän huonosti nukutusta yöstä ja huonovointisesta aamusta huolimatta menin tänään jo tuntia aiemmin töihin. Ajattelin, ettei menisi illalla niin pitkään. No, ehkä aamun tehokkuus vähän auttoi. Olin illalla kahdeksan jälkeen kotona.

Tänään en ehtinyt pitää ruokatuntia, enkä kahvitaukoa. Koko keittiössä en ehtinyt edes käydä. Työkavereiden kanssa ei myös ehtinyt kuulumisia vaihtaa. Päivä meni nopeasti ja tekemistä riitti. Puhelin soi, sähköposti piippasi, kalenteri oli täynnä asiakastapaamisia ja suunniteltavaa oli paljon. Aika väsähtänyt olo oli illalla.

Kotiin kun tulin, olivat pojat vielä reissussa. Pojat olivat isin työpäivän jälkeen hypänneet bussiin ja suunnanneet Selloon. Isi kävi parturissa ja Roopen famun luona leikkimässä. Oli ollut kuulemma mukava ilta. Niin, ja Roopella oli ollut oikein kivaa päivällä luistelukoulussa. Aamulla kaveri olikin aivan innoissaan lähdössä luistelemaan.

Olin ehtinyt suihkussa käydä, matot viedä ulos ja lattiat luututa ennen kuin pojat kotiutuivat Sellon reissultaan. Pyyhin vielä pölyt ja isi imuroi. Sitten käperryin Roopen kanssa sohvan nurkkaan ja luimme kerralla kahdeksan kirjaa kannesta kanteen. Olin varannut vain kuusi kirjaa, mutta Roope haki vielä kaksi lisää. Pitkästä lukuhetkestä huolimatta pikkumies istui vieressä kuin tatti koko ajan ja kuunteli suu hymyssä.

Nyt on hymyilevä pikkumies saunassa. Äiti on jo ihan kypsä nukkumaan. Päätä särkee poikkeuksellisen paljon ja väsymys aivan humisee päässä. Hyvät unet pitää siis saada alle, koska huomenna on vähintään yhtä hetkinen työpäivä kuin tänään. On asiakastapaamisia, kotikäyntejä, piirtämistä ja suunnittelua. Lauantaina on sitten pitkä työpäivä messuilla.

Toivottavasti teidän päivänne eivät ole ihan näin kiireisiä. Kaikesta tästä tekemisestä pidän, mutta pikkaisen enemmän kaipaisin unta, ulkoilua ja lepoa. Toisaalta - meneepähän aika ainakin nopeasti. Nyt toivottelen hyvää yötä ja ihanaa lokakuista perjantaita!

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Ylikierroksilla

Nyt täytyy kyllä myöntää, että tämä mamma käy ylikierroksilla. Aamulla herään kesken unien, teen kiireellä omat aamutoimet, herättelen isin kanssa Roopen, teen pikkumiehen aamutoimet ja huristelen töihin. Työkiireiden vuoksi menin tänäänkin puoli tuntia etuajassa toimistolle. Silti päivä oli todella kiireinen.

Aamun messupalaverista jouduin lähtemään kesken kaiken, kun minulla oli kotikäynti. Kurvailin Pohjois-Tapiolaan. Iltapäivän puolella olin vasta takaisin töissä. Oli kyllä todella mukava asiakastapaaminen, mutta kiire painoi päälle. Töissä tein kovalla kiirellä pohjasuunnitelmat, kävin kymmenessä minuutissa syömässä ja sitten tulikin seuraava asiakas.

Taas oli todella mukava kohtaaminen asiakkaan kanssa. Aika meni nopeasti ja pää täyttyi ideoista. Ilta menikin suunnitellessa, piirtäessä ja aikatauluttaessa. Viimeisenä lähdin töistä, laitoin hälyt päälle ja ajelin postin kautta kotiin. Postista hain sinne saapuneen joululahjan.

Kotona isi kokkasi kasvissosekeittoa ja Roope leikki pikkuautoilla. Ensimmäiseksi vaihdoin Roopen kanssa kuulumisia ja luin pikkumiehelle pari kirjaa. Sitten kello oli jo yli kahdeksan, joten piti lähteä suihkuun. Roope tuli suihkuun vastaan ja yhdessä teimme äitin iltatoimia. Vielä illan aikana Roopen kanssa siivosimme alakerran vessan ja eteiset sekä kastelimme kukkaset. Isi juoksutti Ellua sillä aikaa.

Yhdeksän jälkeen pitikin pakata huomisen eväät ja siirtyä yläkertaan iltatoimiin. Roope lähti samalla kylpemään. Pikkumiehellä on huomenna luistelukoulua. Roope odottaa kovasti, että pääsee luistelemaan. Äitillä on huomenna taas todella kiireinen päivä. Aamulla on koulutusta ja iltapäivällä kaksi asiakastapaamita. Neljä suunnitelmaakin pitäisi ehtiä piirtää. Iltatöiksi taitaa mennä.

Huomaan kyllä käyväni ylikierroksilla. Maha oikuttelee, turvotus vaivaa ja pulssi on välillä korkea. Pitääkin nyt vaikka ottaa vartin rauhoittumishetki ja tutkailla postin tuomaa Kaikkien aikojen Joulu -lehteä. Sitten onkin parempi suunnata unille, jotta jaksaa vielä kolme kiireistä työpäivää ennen sunnuntaivapaata. Hyvää yötä ja tehokasta torstaita!

tiistai 20. lokakuuta 2015

Pimeitä aikoja

Aamulla kun kello soi kuudelta, on ulkona pimeää. Töihin saa lähteä ajelemaan hämärässä kelissä. Vielä ei sentään pitkiä valoja tarvitse. Onneksi ihmiset ovat koristaneet jo pihoja ja katukuvaa talvivaloilla. Valot näyttävät upeilta näin pimeään vuodenaikaan.

Töissä päivä alkoi pirteästi aamupalalla ja aamupalaverilla. Mukavan palaverin jälkeen sain taas tehdä mielekästä työtä, tavata mukavia asiakkaita, tehdä upeita suunnitelmia, jutella mukavia ja käyttää luovuutta. Iltapäivä menikin asiakastapaamisessa.

Töistä kun ajelin illalla kotiin, oli taas ihan pimeää. Finnoontiellä yritti kissakin väkisin tulla auton alle. Onneksi kissoilla on monta henkeä. En nimittäin ehtinyt kuin säikähtää. Kissa juoksu selkä kyyryssä tien poikki mahdotonta vauhtia. Ihan puskasta tien vierestä kisuli ponkaisi ja oli kyllä sekunneista kiinni, ettei kissa päässyt kissojen taivaaseen. Onneksi tällä kertaa kissa selvisi säikähdyksellä.

Kotona pojat leikkivät legoilla. Roope oli päiväkodissa syönyt kaikki ruoat, nukkunut päiväunet, käynyt enkkukerhossa ja leikkinyt Emmin kanssa. Emmin kanssa oli kuulemma ollut tosi kivaa. Oli ollut hyvä leikit. Emmi on kuulemma tosi kiva tyttö.

Ehdin illan aikana vaihtaa kuulumisia poikien kanssa, leikkiä vähän legoilla ja sylitellä Roopea sekä käydä pikaisesti saunassa ja tehdä yläkerran viikkosiivoukset. Jostain syystä olin aivan umpijäässä, kun tulin kotiin. Oli ihana hetki lämmitellä lauteilla. Siivotessa ja touhutessa pysyi myös lämpimänä. Toki jokailtaiseen tapaani myös pyykkäsin. Kaikissa lapsiperheissä varmaan saa pyykätä ihan päivittäin. Meillä ainakin.

Nyt pitää lähteä tekemään eväät huomiselle ja sitten unille. Huomenna on monta asiakastapaamista, kotikäynti, palaveri, suunnittelua ja piirtämistä. Päivä tulee olemaan todella kiireinen. Onneksi tekeminen on mukavaa, ja nautin oikeasti jokaisesta hetkestä. Joskus tosin toivoisin vuorokauteen lisää tunteja.

Roope on lähdössä vielä kylpyyn. Jokailtaista kylpyhetkeä ei voita mikään. Kylpy mukavasti rentouttaa ja saa olon raukeaksi. Kylvyn jälkeen uni maittaa. Äitillä uni kyllä maittaa ilman kylpemistäkin. Onko teillä muuten jokailtaisia iltarutiineja? Meillä on aika selkeät ja meille hyväksitodetut rutiinit. Nyt suuntaankin rutiininomaisesti eväidentekoon ja unille. Öitä ja kivaa keskiviikkoa!

maanantai 19. lokakuuta 2015

Joulu mielessä

Olipas taas tehokas startti viikkoon. Olin töissä päivystäjänä, ja maanantait ovat päivystyksessä aina viikon kiireisimpiä päiviä. Puhelin soi tauotta ja ovi kävi. Syömään ehdin kolmen jälkeen ja omia suunnitelmia ehdin availla neljän aikoihin. Aika lentää kyllä siivillä, kun tekemistä ja touhua riittää.

Puoli seitsemän aikoihin laitoin ovet lukkoon ja suuntasin XXL-myymälään. Kävin ostamassa Roopelle sukset, siteet ja monot pukinkonttiin. Sauvat tulevat vasta loppuviikosta, joten niitä en vielä saanut mukaai. Sauvat kun vielä ostan, niin sitten on pikkumiehen kaikki joululahjat hankittu. Aika mageeta! Tänä vuonna lahjoissa laatu korvaa määrän, ja toivonkin, että lahjoja ei tule meille kellekään paljon. Liika kun on liikaa. Roope tulee saamaan kaikki ne lahjat, joita hän on kovasti toivonutkin. Mitään muuta ei sitten tarvitakaan. Jos siis siellä ruudun toisella puolella joku haluaa pikkumiestä jouluna muistaa, suosittelen panostamaan elämyksiin ja yhteiseen aikaan. 

Isillekin hankin samalla reissulla viimeisen lahjan - tai lahjan puolikkaan itse asiassa. Pikaisesti käväisin vielä ruokakaupassakin, ja sieltä nappasin Ellun joululahjat mukaani. Isille, Roopelle ja Ellulle on siis kaikki lahjat hankittu niitä sauvoja lukuunottamatta. Famulle vielä puolikas lahja puuttuu, mutta sitten alkaakin olla koko paketti kasassa.

Aamulla luin Taloussanomista, että osa joulupukeista tarjoaa jo ei oota. Lapsiperheet ovat olleet aikaisin liikkeellä, ja suositummat pukit onkin jo varattu koko aattopäivän osalta. Itse haluan meille taas nuoren ja reippaan partiolaispukin, joten pitää olla asian kanssa hyvissä ajoin liikkeellä. Pukkia siis vain varaukseen.

Lahjakääreetkin olen jo päättänyt ja suunnitellut. Vielä en ole paketointimateriaaleja kuitenkaan ehtinyt hankkia. Tyyli on kuitenkin jo selvillä. Joulukortteja voisi jo pikkuhiljaa alkaa suunnitella, että saisi tilauksen vetämään. Päivät ja viikot juoksevat sellaista vauhtia, että hyvä on olla ajoissa liikkeellä. Eipähän tule sitten kiirus.

Onko teistä joulu vielä kovin kaukainen ajatus vai oletteko antaneet ajatusten jo siirtyä joulumoodiin? Meillä kävi tässä illalla jo partiolaisten kalenterikauppiaitakin. Toki kalenterin partioilaistytöiltä hankimme. Talvivaloja on myös ilmestynyt ihmisten pihoille ja ikkunoihin. Sieltä se joulu hiipii pikkuhiljaa kaikkien ajatuksiin.

Nyt pitää lähteä vielä tekemään eväät ja pesemään koiruuden hampaat. Sukset käyn salakuljettamassa kaappiin heti, kun Roope menee kylpyyn. Roopella oli ollut kiva päivä tarhassa. Ruoka ja uni olivat maistuneet. Pojat olivatkin pyörälenkillä, kun säkkipimeässä kurvasin kotiin. Huomenna äitillä onkin aamulla heti aamupalaveri ja Roopella enkkukerho. Iltapuuhiin ja unille siis. Hyvää yötä ja reipasta viikonjatkoa!

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Nimpparit

Meillä on vietetty tänään nimppareita. Äitin nimppareita nimittäin. Ensimmäiset onnitteluviestit tulivat jo aamulla, kun makoilin vielä sängyssä. Pojat kuorsasivat vielä siihen aikaan, kun puhelin ensimmäisiä kertoja piippasi. Loikistelin vielä siinäkin vaiheessa peiton alla, kun mummi soitteli nimpparionnitteluja. Tunteroisen juttelimme ja vaihtelimme kuulumisia.

Aamutoimien jälkeen lähdimmekin Roopen kanssa ostamaan isänpäivälahjaa. Ensin kurvasimme Pian kaupalle hakemaan pyykinpesuainetta. Roope tahtoi jäädä autoon odottamaan ja juomaan pillimehua, joten äiti sai tovin jutella Pian kanssa kahdestaan kaupalla. Pian kaupan laajennus on jo hyvällä mallilla. Kaikki näytti niin upealta, että oli pakko napata muutama kuvakin. Niin, ja löysinpä famulle muutaman joululahjankin. Lisäksi sain sovittua seuraavat treffit Pian kanssa. Täydellinen visiitti siis kaikinpuolin.

Pian kauppa laajenee.

Durancen tuoksuva osasto.

Mathilden herkkuja.

Pian luota ajelimme Roopen kanssa Selloon. Haimme ruokakaupasta ainekset päivän ruokaan, hankimme isille isänpäivälahjan ja suuntasimme Espresso Houseen nimpparikahveille. Äiti joi kasvimaitoon tehdyn jäälatten ja Roope valitsi karamellikeksin sekä limsan. Pitkään istuimme kahvilla, herkuttelimme ja juttelimme mukavia. Sello oli ihan täynnä väkeä ja parkkipaikatkin olivat taas kortilla. Pienen vapaan ruudun lopulta löysin, ja siihen parkkeerattuani Roope totesi, että rohkeaan väliin parkkeerasit. Hassu poika! Ja niin välkky!

Äitin nimpparikahviseuralainen.

Keksi kuulemma oli herkkua.

Kahvihetken jälkeen kävimme hankkimassa vielä isänpäiväkortitkin. Ja sattuneesta syystä pikkumies sai uudet collegehousutkin ennen kotimatkaa. Kotona sitten Roope tahtoikin heti leipoa. Purimme ostokset, pyykkäsimme ja aloimme leipomaan. Leivoimme viljattomia, maidottomia ja sokerittomia muffineita pari peltillistä. Roope tykkäsi kovasti valmiista leivoksista.

Samoilla tulilla valmistimme myös täydellisen guacalomekastikkeen sekä kvinoasalaatin. Tuli kyllä niin hyvää, ettei sanotuksi saa. Äitillä on huomenna oikea gourmet-lounas töissä. Gourmet-kokkailuiden jälkeen äiti tahtoi ulkoilemaan, mutta Roope tahtoi jäädä sisälle. Niinpä äiti käväisi yksin tunteroisen lenkin kirpsakassa syysillassa. Oli kyllä aivan ihana ilma. Kuuntelin hyvää musiikkia, hengittelin raikasta syysilmaa ja potkiskelin kahisevia vaahteranlehtikasoja.

Nimipäiväillallinen.

Täydellistä herkkua!

Lenkin jälkeen herkuttelimme vielä äitin ja Roopen kokkailuilla ja kilistelimme äitille. Sitten kutsuikin sauna ja iltatoimet. Kohta pääsee maha täynnä ja saunanpuhtaana pujahtamaan peiton alle. Ensi viikolla on luvassa kuusi pitkää, mutta varmasti erittäin antoisaa työpäivää. Innolla ja mielenkiinnolla siis kohti uutta viikkoa! Upeaa ja mielenkiintoista alkavaa viikkoa teillekin!

lauantai 17. lokakuuta 2015

I love me

Tänään eivät ole työjutut olleet mielessä. Lisäksi jalat ovat saaneet liikkua. Vietimme nimittäin päivän messukeskuksessa I love me -messuilla. Aamulla kello herätti kymmeneltä ja rauhallisten aamutoimien jälkeen lähdimme matkaan. Roope lähti aivan innoissaan famun luo leikkimään autoilla. Isin kanssa suuntasimme kohti Pasilaa.

Roope lähdössä innoissaan famun luokse.

Äiti, isi ja kultaharkko.

Messuilla väkeä ja tungosta riitti. Kiertelimme ensin muotimessut, ja kävimme tervehtimässä Josefiinan aitan Iristä. Melkein harmittaa, kun en ostanut Irikseltä yhtä ihanaa huivia. Huivi oli niin pehmoinen. Vaatetarpeita meillä ei muuten ollut, joten ihan vain kiertelimme ja fiilistelimme messualueella.

Seuraavaksi suuntasimme koru ja kello -messuille. Kävimme ihastelemassa äitin hääkoruja sekä kihla- ja vihkisormuksia vitriinien takaa. Edelleen olisin valinnut samat korut ja samat sormukset. Hankintoja emme tehneet, mutta mukava oli fiilistellä, ihastella, kierrellä ja katsella. Korupuolelta siirryimmekin kauneusmessujen puolelle.

Kuivaa kuohuvaa.

Kauneusmessuilla olisi ollut ihania ilmaishoitoja tarjolla, mutta pitkien jonojen takia jätimme ne väliin. Kiertelimme ja katselimme vain. Parhaiten viihdyimme terveysmessuilla sekä erityisesti luonnollisesti -messuilla. Ihania terveysherkkuja sai maistella ihan mahantäydeltä ja paljon uusia ideoita saimme ruokapöytään. Muutamia luontaistuotteita myös hankimme kotiinkin.

Välissä kävimme kilistelemällä extra-kuivalla kuohuvalla. Oli muuten todella hyvää. Oli mukava vähän kilistellä ja fiilistellä keskellä messuhulinaa. Messuilla näkyi muuten paljon mediasta tuttuja kasvoja. Bongasin ainakin Satu Silvon, Hanna Sumarin, Markus Pöyhösen, Karitan Tykän ja Teri Niitin. Etenkin terveys tuntuu kiinnostavan kovasti myös julkisuudenhenkilöitä.

Yksi elämäni parhaista aterioista.

Kävimme myös syömässä luonnollisesti-messuilla. Ateria oli yksi elämäni parhaista. Ruoka oli aivan tajuttoman hyvää. Annokseen kuului siemennäkkäriä, johon toi ihanaa pehmeyttä raastettu porkkana. Pääruokana oli kvinoaa, jossa oli kurkkua, porkkanaa, tomaattia, chiliä sekä mausteita. Kastikkeena oli omatekoinen guacamolekastike. Mausteet olivat kohdillaan, ja annos oli aivan järisyttävän hyvää. Isi, tällaista äitille lounaaksi kiitos!

Olimme messuilla ihan sulkemisaikaan saakka. Kuuden jälkeen suuntasimme famun ja Roopen luo. Kaverukset olivat pystyttäneet parvekkeelle teltan ja leikkivät siellä isin lapsena tekemillä puuleluilla. Roope oli aivan innoissaan niin teltasta kuin puuleluistakin. Roopella ja famulla oli ollut älyttömän mukava päivä. He olivat ulkoilleet pari tuntia, syöneet teltassa makkaraa, leikkineet autoilla ja touhuilleet kaikenlaista. Famu sanoi monta kertaa, että päivä oli aivan mahtava.

Roope, teltta ja isin tekemä puulelu.

Isi ja Roope famun luona.

Kotona olimmekin vasta yhdeksän aikoihin illalla. Sauna päälle, iltatoimet käyntiin ja legoleikit pystyyn - siinä meidän lauantai-ilta. Nyt on äiti valmis unille, mutta Roope aikoo vielä kylpeä. Onneksi huomenna saa nukkua pitkään.

Roope famun nojatuolissa.

Oletteko te ehtineet käydä messuilla? Minusta messut olivat todella onnistuneet. Meillä oli kiva päivä, vaikka ruuhkan vuoksi emme päässeet kaikkea mielenkiintoista kokeilemaankaan. Kaksikin päivää olisi messuilla varmasti kulunut. Huomenna emme kuitenkaan enää messuile, vaan otamme rennosti. Pitää vähän rentoutua, jotta jaksaa ensi viikon kiireisen kuuden työpäivän putken. Leppoisaa lauantai-illan jatkoa ja rentouttavaa huomista pyhäpäivää!