sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Vapaa sunnuntai

Niin se sunnuntaikin on kääntynyt iltaan. Päivä meni aivan liian nopeasti - aivan kuten vapaapäivillä on tapana tehdä. Nukuimme ensin pitkään ja sitten vielä loikistelimme rauhassa. Iltapäivään oli kello ehtinyt ennen kuin peiton alta kömmin. Roope kävi välillä kainalossa ja välillä leikki legoilla isin kanssa.

Kalsarin jalassa.

Aamutoimien jälkeen hetken leikimme helikopterileikkejä ennen kuin lähdimme reippailemaan ulkoilmaan. Koska päätimme kävellä kilometritolkulla, otimme Roopelle rattaat. Kävelimme ensin Lippajärvelle ja haimme Lippajärven pikkukaupasta hedelmiä ja juureksia. Lippajärveltä kävelimme vielä Järvenperän kauppaan, koska siellä on laajempi valikoima Oatlyn tuotteita. Reippaasti kipitimme vielä kotiinkin. Oli lopulta aika hyvä ilma ulkoilla.

Rataskyydissä.

Näkyykö taskulamppu?

Vapaapäivinä ulkoilu ja liikkuminen ovat ihan elinehto. Tahtoisin niin kovasti arkenakin ulkoilla ja liikkua enemmän. Mieli ja kroppa aivan janoavat liikuntaa ja raikasta ulkoilmaa. Jotenkin pitää nyt kyllä muuttaa ajankäyttötapoja, jotta ulkoilulle ja ulkona liikkumiselle jää enemmän aikaa. Lakkaisivat ehkä vaatteetkin sitten puristamasta ja varmasti aina yhtä kinkkinen mahanikin voisi paremmin.

Potkulautailua pihalla.

Taitavaa.

Ja päälle vielä muutama kierros fillarilla.

Lenkin jälkeen emme malttaneet mennä sisälle, vaan jäimme touhuilemaan ulos. Järjestelin terassseja, siivoilimme varastoja ja ideoimme kevään pihahommia. Aivan jo sormet syyhysivät päästä pihahommiin. Kasvimaata ainakin muokkaan, samoin sivupihaa sekä paria kukkapenkkiä. Olisipa jo kevät ja saisi työntää sormet multaan. Puutarhatöissä mieli lepää.

Porkkanoita ja kurkkuja sekä Oatlyn creme fraicheen tehty dippi.

Ja Roopelle vähän leipää päälle.

Iltasella vielä ohimennen tein alakerran viikkosiivoukset ja pyykkäsin. Roope leikki legoilla ja Brion junaradalla. Väsäsimme myös iltapalaa ja luimme Roopen toiveesta kolme kertaa Pablo ja viluinen pingviini -kirjan. Sitten pitikin jo aloittaa iltatoimet ja suunnata löylyihin. Aika meni niin nopeasti.

Pojat taitavat kokkailla tuolla huomista ruokaa parhaillaan. Siellä valmistunee kesäkurpitsalasagnea tai kesäkurpitsapitsaa viljattomasti, maidottomasti ja sokerittomasti. Äiti saakin suunnata ihan kohta unille. Aamulla pitää mennä vähän aikaisemmin töihin, koska hommaa on paljon. Illastakin päivä saattaa vähän venyä. Nyt siis hyvää yötä!

lauantai 30. tammikuuta 2016

Messupäivä (ja isin synttäripäivä)

Takana on hektinen, työntäyteinen, raskas, mutta myös mukava ja antoisa työpäivä Rakenna ja Remontoi -messuilla Vantaalla. Kello herätti seitsemältä ja taas heräsin kovissa vatsavaivoissa. Onneksi pahin kipu helpotti ennen kuin lähdin ajelemaan kohti Myyrmäen messuhallia.

Hallilla oli jo kova kuhina. Meidän päivämme alkoi aamupalaverilla. Ja kun ovet avautuivat yleisölle, alkoi kiire ja vipinä. Ihan tauotta sai puhua ihanien, erilaisten ihmisten kanssa. Vettä kului ja aika juoksi. Joskus kahden maissa livahdin vihdoin syömään. 

Kaikki alkaa olla valmista.

Tässä keittiössä loihdittiin herkkuja koko päivän ajan.

Uusia innovaatioita.

Asiakkaita ja töitä riitti kyllä ihan messujen sulkeutumiseen saakka. En olisi ikinä etukäteen uskonut, kuinka antoisat nämä messut ovat. Kaikki asiakkaat olivat niin tosissaan omien projektiensa kanssa. Oli todella mukava suunnitella alustavasti jo niin monta erilaista ja mielenkiintoista kohdetta. Kevättalven työkalenteri alkaa olla näiden messujen myötä kyllä täysi.

Joskus puoli kuuden aikoihin lähdin messuilta. Ajoin suoraan Myyrmannin ostoskeskukseen ja hoidin muutaman kauppa-asian. Sitten kurvailinkin vesisateessa kotiin. Pojat tulivat kotitiellä vastaan. Roope fillaroi ja isi käveli. Pojilla oli ollut oikein mukava päivä. Roope oli muistanut antaa aamulla isille synttärilahjan, ja lahja oli ollut mieluisa. Lisäksi pojat olivat rakentaneet valtavan lumiukon takapihalle.

Vein isille vielä pienen synttäriherkun Burger Kingistä. Roopellekin vein pienen legolelun. Yhdessä kokosimme lelun ja leikimme pitkin alakertaa. Samalla kerroin äitin messupäivästä ja kyselin poikien päivästä. Leikkien jälkeen vielä saunoimme porukalla.

Uusi legolelu heti koekäytössä.

Hyvän lelun äiti toi.

Nyt Roope makoilee uuden legolelunsa kanssa tässä vieressä. Isi tekee alakerrassa iltapalaa. Hetken vielä touhuilemme ennen kuin suuntaamme unille. Äitillä kyllä uni tulisi vaikka heti. Aamulla saa onneksi nukkua pitkään. Huomenna vain nukumme ja ulkoilemme - emme tee mitään muuta. Ensi viikolla on kuuden työpäivän viikko, joten huomenna pitää vähän ladata akkuja. Viikosta kun on vielä tulossa erittäin kiireinenkin.

Oikein ihanaa ja leppoisaa lauantai-iltaa teille kaikille! Joko olette lauantaisaunassa käyneet? Pitkiä yöunia ja nautinnollista sunnuntaita! Toivotaan huomiselle hyviä ulkoilukelejä.

perjantai 29. tammikuuta 2016

Perstain pikaterkut

Kello lähenee uhkaavasti kymmentä ja aamulla on herätys seitsemältä. Edessä on pitkä työpäivä messuilla. Niin, ja takana on pitkä työpäivä toimistolla. Menin taas aamulla hyvissä ajoin ennen töiden alkua toimistolle, jotta sain rauhassa suunnitella ja hoitaa juoksevia asioita. Ja illalla olin kotona joskus kahdeksan jälkeen.

Aamulla oli harmikseni maha hurjan kipeä. Olisin lähtenyt vieläkin aiemmin töihin, mutta hetki meni turvonneen mahan kanssa taistellessa. Olin kuitenkin sorvin ääressä jo tuntia ennen töiden alkua ja sain kiireisimmät asiat hoidettu. Kymmeneltä olikin sitten sovittu asiakastapaaminen.

Asiakastapaaminen oli jälleen todella mukava. Jäi niin hyvä fiilis. Oli hyvä jatkaa iltapäivän töitä hyvällä fiiliksellä. Ihan pikaiseen kävin välillä syömässä ja sitten taas hommat jatkuivat. Neljältä oli vielä päivän viimeinen sovittu asiakastapaaminen. Siitä tapaamisesta vasta hyvä fiilis jäikin. Sain oikein lahjankin asiakkaalta hyvästä työstä. Ihmiset osaavat olla ihania. Tällaiset arjen pienen yllätykset ovat aina niin piristäviä.

Asiakas lähti kuudelta, mutta työt vielä jatkuivat. Kotimatkalla hain vielä lähikaupasta appelsiineja, sitruunoita ja mandariineja. Minulla ei maha kestä kovin montaa sitrushedelmää päivässä, mutta ihan täysin en voi niitä vastustaa. Viime sunnuntaina söin muutaman liikaa ja voi tuska sitä närästystä, mikä yöllä koitti. Synnytyskin tuntui pikkujutulta siihen kipuun ja korvennukseen verrattuna. Hengissä selvisin, ja nyt koitan maltillisesti nauttia ihanista ja raikkaista sitrushedelmistä.

Kotona meillä oli sauna lämpimänä, kun saavuin. Purin ostokset, vaihdoimme kuulumisia, siistimme kotia ja vielä ennen saunaa paketoimme Roopen kanssa isin synttärilahjan. Isillä kun on huomenna synttärit. Sitten saunoimme kaikessa rauhassa. Roope ilmoitti olevansa tänä iltana vain äitin kaveri. Lauteilla pikkumies tuli äiti syliin ja kertoi, että äitiä on ollut ikävä. Ihana Roope.

Nyt pojat ovat odottamassa Nukku-Mattia ja äitinkin pitää painua pehkuihin. Messupäivät ovat aina antoisia ja mukavia, mutta myös erittäin raskaita. Koko päivä jalkojen päällä ja tauotonta juttelua eri ihmisten kanssa. Se on mukavaa, mutta jostain syystä myös kuluttavaa. Pitää sitten illalla ottaa rennosti. Oikein hyvää yötä teille ja ihanaa viikonloppua!

torstai 28. tammikuuta 2016

Väsynyt torstai

Tänään on ollut väsypäivä - oikeastaan ihan aamusta iltaan saakka. Onkin erityisen mukava päästä nukkumaan. Aamulla heräsin seitsemältä ja reippaana ajelin labraan heti aamutoimien jälkeen. Verikokeiden jälkeen kurvailinkin suoraan töihin.

Töissäkin meinasi väsyttää, vaikka touhua ja tekemistä riitti. Lounaan jälkeen jopa ihan haukotutti. Onneksi iltapäivällä lähdin asiakkaan luokse kotikäynnille, ja siinä sitten virkistyin. Asiakaskäynti oli taas todella mukava ja avartava. Tässä työssä sitä tutustuu kyllä joka päivä todella mielenkiintoisiin ihmisiin ja kuulee lukuisia kiehtovia tarinoita ja ihmiskohtaloita.

Kotiin lähdin ajelemaan asiakkaan luota kuuden aikoihin. Kotona isi oli imuroimassa ja Roope syömässä. Vaihdoin kotivaatteet ja kyselin Roopen päivän kuulumisia. Vesisade oli estänyt päiväkotilaisten hiihtoretken, mutta hoitopäivän jälkeen oli pikkumies käynyt vähän sivakoimassa. Päiväkodissa olivat pelanneet sählyä ja laskeneet liukumäestä kuravaatteet yllä vesilammikoihin. Lammikoissa liukumäkien alla oli kuulemma 30 senttiä vettä.

Ruoka ja unikin olivat maistuneet. Päiväkotipäivä oli ollut oikein mukava. koko ajan siinä Roopen kanssa legopaloautoilla leikimme samalla, kun kuulumisia vaihtelimme. Äitiä meinasi vähän palella ja piti viltti niskassa kontata pitkin lattioita. Pelastimme paloautoilla leijonanpoikasia, jotka olivat eksyneet vanhemmistaan

Illan aikana pikaisesti Roopen kanssa tein yläkerran viikkosiivouksetkin ja pyykkäsin. Meinasi kyllä vähän jopa laiskottaa. Isi teki viljatonta, maidotonta, munatonta ja sokeritonta vegaanipitsaa. Pohja tehtiin kesäkurpitsasta ja juusto valmistettiin superterveellisestä ravintohiivasta. Oli hyvää. Ehkä nappaan pitsaa huomiseksi evääksikin.

Aamulla minulla tulee asiakkaat heti kymmeneksi, joten vähän aiemmin saa töihin suunnata. Illallakin on vielä sovittu asiakastapaaminen, joten päivä saattaa venyä. Lauantai meneekin sitten töissä messuilla. Pitkä päivä silloinkin tiedossa.

Nyt taidan pikaisesti vilkaista Hesarin uutisotsikot ja painua sitten pehkuihin. Parasta nukkua tämä torstain väsymys pois ja aloittaa perjantai virkeänä. On niin kivoja asiakastapaamisiakin edessä, että olisihan se sääli olla väsähtänyt. Toivottelen siis hyvää yötä ja pirteää perjantaita!

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Kahdeksasta kahdeksaan

Onpas nämä tammikuiset päivät nyt kovin työntäyteisiä. Muuta ei ehdi tekemäänkään, kun töitä. Aamulla taas seiskalta pomppasin ylös ja heti aamutoimien jälkeen lähdin vesisaateeseen ajelemaan. Kahdeksan pintaan lähdin kotoa ja ennen yhdeksää olin jo täydessä työntouhussa.

Koko päivä meni piirtäessä, suunnitellessa ja koodatessa. Parikymmentä puhelua ja sähköpostia hoitelin siinä samalla. Kahden aikaan tuli jo ihan nälkäkin. Syömässä ehdin onneksi käväistä. Ja neljän jälkeen tulikin sitten asiakas. Toki asiakkaita palvelin pitkin päivää, mutta neljältä meillä oli ihan sovittu tapaaminen.

Asiakastapaaminen oli taas kerran niin mukava. Asiakkaan lähdettyä puoli seitsemän aikaan jäin viimeistelemään päivän töitä. Puoli kahdeksan aikoihin lähdin kotia kohti ja kahdeksan jälkeen olin kotona. Pojat olivatkin vielä famulla.

Pikaisesti siistin kodin, kävin suihkussa, tein iltahommat ja nyt istahdin tähän. Kello on vähän yli yhdeksän ja pojat ovat bussissa matkalla kotiin. Päiväkodin lapun mukaan Roopella oli ollut hyvä päivä. Ruoka oli maistunut ja unikin oli tullut. Huomenna on vuorossa hiihtoa. Pitää isin pakata sukset valmiiksi.

Luen nyt pienen pätkän synttärilahjakirjaa ja koitan pysytellä hereillä niin kauan, että ehdin nähdä pojat. Sitten kyllä on pakko lähteä treffaamaan Nukku-Mattia. Aamulla kun taas työt kutsuvat. Oikein hyvää yötä, levollisia unia ja tehokasta torstaita!

tiistai 26. tammikuuta 2016

Tehotiistai

Kello kuusi ylös ja niin pian kuin mahdollista tien päällä. Loskassa ajoa puolisen tuntia ja äkkiä koneelle. Koko talo oli vielä tyhjillään ja hälyt päällä, kun ennen kahdeksaa avasin työpaikan oven. Tunteroinen tehokasta työskentelyä ja sitten aamupalaveriin.

Aamupalaverista pikkaisen karkasin ja menin vastaanottamaan asiakastani. Kaksi ja puoli tuntia vierähti kuin itsestään asiakkaan kanssa. Ja melkein samalla ovenavauksella asiakkaan kanssa sain lähteä itsekin. Suuntasin kotikäynnille, ja olin vähällä jäädä loskaan kiinni asiakkaan kotipihan rinteessä.

Kotikäynnillä vierähti muutama tunti. Aika taas juoksi ja paperit täyttyivät muistiinpanoista. Parkkipaikalla vielä soittelin puheluita ja hoidin sähköposteja ennen kuin ajoin seuraavan asiakkaan luokse. Taas oli niin mukavaa, että aika vierähti. Yhtäkkiä kello olikin kuusi.

Kotiin ajelin pää täynnä ideoita ja suunnitelmia, mutta takaraivossa nakutti myös pieni huoli, miten ehdin kaiken tehdä. Kalenterissa kun on jo muutenkin niin paljon täytettä. Täytyy vain huomenna aamulla mennä aikaisin töihin ja jäädä illalla pitemmäksi aikaa.

Kotona sauna oli jo päällä. Hetken leikimme taskulampuilla pimeässä, laitoimme kodin kuntoon ja menimme kylpyyn. Tuntoroisen saunoimme. Saunan jälkeen vain iltapalat ja iltatoimet. Nyt sitten onkin pakko mennä nukkumaan. Kello ei ole vielä yhdeksää, mutta väsyttää kyllä todella kovasti. Huomenna on ainakin kahdentoista tunnin työpäivä, joten unta tarvitaan.

Toivottelenkin näin pikaisen päivityksen päätteeksi kaikille hyvää yötä ja kauniita unia. Toivottavasti teillä oli hyvä päivä. Huomenna jatketaan. Kivaa keskiviikkoa!

maanantai 25. tammikuuta 2016

Levon kannalta

Maanantai-ilta. Takana on äitin vapaapäivä ja Roopen oma päivä. Äiti nukkui pitkään, heräili rauhassa, teki hitaasti aamutoimet ja puristi aamumehun tuoreista appelsiineista ja sitruunoista. Roope nousi aikaisemmin, meni rattikelkalla päiväkotiin ja nautti päivän keskipisteenä olosta.

Aamutoimien ja tuorepuristetun mehunautinnon jälkeen äiti teki maalipesun työhuoneen lattialle. Maalipesu on erikoismaalauskurssilla opittu maalaustekniikka. Oli muuten pikkaisen työlästä siirtää levitettävä sohvasänky yksin pois. Kaikkine mekanismeineen ja täyteen ladatuine laatikoineen ei ollut ihan kevyt kapistus.
Iltakuva.

Valkeaa unelmaa.

Kun lattia oli saanut maalipesun, pakkasin repun selkääni ja lähdin reippailemaan. Reppuun paketoin kaksi postipakettia, jotka lupasin tänään postittaa. Musiikkia kunnellen ja reppu selässä kipitin Lippajärven postiin. Samalla hain lisää appelsiineja kaupasta.

Valmista tuli.

Iloinen leikkijä.

Postireissulta kävelin suoraan päiväkotiin hakemaan Roopea. Roopella oli ollut oikein kiva päivä - olihan tänään Roopen päivä. Koko aamupäivän olivat leikkineet ulkona ja ulkoilun jälkeen ruoka oli maistunut. Roope oli halunnut lisääkin ananaskanarisottoa. Päiväunetkin olivat maistuneet. Roopen omilla leluilla olivat leikkineet, Roopen kirjoja lukeneet ja Roopen elämästä jutelleet.

Saunanraikkaana iltarieskalla.

Ilta meillä meni kotona leikkiessä. Leikimme legoilla, rakentelimme avaruusaluksia, leikimme taskulampuilla pimeässä vessassa ja saunoimme toista tuntia. Roope oli taas niin reipas, kiltti ja iloinen. Saunan jälkeen hoidimme vielä koiraa ja söimme iltapalaa. Jossakin vaiheessa isikin kotiutui.

Nyt pitäisikin sitten mennä unille. Aamulla kello soi kuudelta ja edessä on todella tiivis työpäivä. Koko työviikko tulee olemaan työntäyteinen ja kiireinen. Jospa tänään on sen verran levätty, että jaksaa nyt loppuviikon painaa. Hyvää yötä ja tehokasta viikonjatkoa!

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

On ne sunnuntaitkin ihan jees

Niin, ovat ne sunnuntaitkin ihan jees-päiviä. Eilinen lauantai vain oli jotenkin niin kiva päivä, että kävin jopa yöllä vähän ylikierroksilla. Mietin kovasti lauantaipäivää, kotoilua, työn ja vapaa-ajan suhdetta, asioita, joita haluan tehdä ja ihmisiä, joiden kanssa tahdon olla. Päässä pyöri miljoona asiaa, ja uni karkasi vähän väliä.

Koska aamulla ei tarvinut herätä aikaisin, sain aamupäivän aikana paikkailtua katkonaisia unia. Ihan virkeänä ja levänneenä lopulta nousin siinä puoliltapäivin. Sitä ennen tosin Roopen kanssa tutkailimme kylpyammeita. Roope kun ilmoitti eilen saunassa, että hänen pitää ostaa isompi amme ja vielä sellainen, jonka tulppa on ehjä.

Aamutoimien jälkeen aika pikaisesti teimme alakerran viikkosiivoukset siinä muiden aamutohinoiden ja kotihommien ohella. Samalla leikimme ja juttelimme. Roope oli kovin reippaana ja touhusi kovasti kaverina. Siivoiluiden jälkeen luimme vielä Aapisen loppuun, ja äiti valmisti vegaanista tuorejuustoa. Oli muuten hyvää.

Pojat siivoavat.

Imuroinnin yhteydessä pitää aina leikkiä majaleikkiä.

Siivoiluiden, kokkailuiden ja leikkien jälkeen lähdimme porukalla ulkoilemaan. Aura-autot eivät olleet vielä ehtineet meille saakka, joten ihan umpihangessa saimme tarpoa. Vedimme Roopea rattikelkassa ja kävimme katsomassa koululla jäätä. Siellä olikin jo lapsia luistelemassa.

Kelkan kyydissä.

Erikoinen asento.

Rattikelkkalenkin jälkeen teimme vielä pihalla lumityöt, pelasimme sählyä, lapioimme lunta, putsasimme terassia ja siivosimme varastoa. Kaikenlaista siinä porukalla touhusimme. Roope nautti lumesta ja lumileikeistä. Olisimme viihtyneet ulkona vaikka kuinka kauan, mutta olimme sopineet kahdet treffit alkuillalle. Roope nimittäin päätti ostaa ammeen ja äiti myi yhden peilin.

Lumessa.

Lumileikkejä.

Roope oli tyytyväinen ammeostokseensa. Kaveri maksoi ammeen omilla rahoillaan. Ammekauppojen jälkeen käväisimme Prismasta hakemassa banaania, sitruunoita, appelsiineja, kurkkua, papuja, linssejä ja kalaa. Kauppareissun jälkeen treffasimme vielä peilikauppojen merkeissä. Peilikauppojen takia kauppaan oikeastaan päädyimmekin. Muuten minua ei olisi viikonloppuna kaupoille saanut.

Kaupassa.

Karusellissa.

Kauppareissun jälkeen napsautimme heti saunan päälle. Pojat rakensivat ison junaradan, äiti vähän kokkaili ja sitten teimme kaikki iltatoimet valmiiksi. Nyt alkaa sauna olla lämmin ja Roope pääsee testaamaan uutta ja isompaa ammetta. Tulee varmasti mukava kylpyreissu.

Iso junarata rakentumassa.

Huomenna Roopella on päiväkodissa erikoinen päivä, koska huomenna juhlitaan Roopea. Vuoronperään päiväkodissa viettävät jokaisen lapsen omaa päivää ja huomenna on Roopen vuoro. Äitillä on huomenna vapaapäivä, sillä tuleva viikonloppu menee messuilla. Ja heti tiistaiaamusta alkaa semmoinen kiire, että heikompia hirvittää. Ihan varma en kyllä ole itsekään, miten vuorokauden tunnit riittävät. Pitää koittaa huomenna levätä varastoon. Nyt kuitenkin uutta ammetta testaamaan ja unille. Ihanaa sunnuntai-iltaa teille ja mahtavaa uutta viikkoa!

lauantai 23. tammikuuta 2016

Miksei aina voisi olla lauantai?

Niin, miksei aina voisi olla lauantai? Ehkä juuri siksi. Eihän sitä ymmärtäisi arvostaa lauantaipäiviä, jos ne olisivat jokapäiväisiä. Lauantait ovat kyllä ihana piristys viikkoon - etenkin vapaat lauantait. Saa nukkua pitkään, ei tarvitse nousta töihin, saa ulkoilla monta tuntia ja voi lukea vaikka sata sivua aapista. Ei ole kiire minnekään.

Tänäänkin nukuimme pitkään. Niin kauan kuin unta vain riitti. Unien jälkeen äiti vielä loikisteli ja pojat leikkivät legoilla. Aamutoimetkin teimme kaikessa rauhassa. Kun vihdoin kahden maissa iltapäivällä olimme täysissa pukeissa ja kotikin oli kunnossa, suuntasimme ulos.

Ihana ulkoilusää.

Roope tahtoi matkustaa rattaissa. Muutaman tunnin taisimme reissullamme viihtyä. Kävelimme ensin Byggmaxiin hakemaan naulakon. Byggmaxxista kävelimme vielä Järvenperän Supermarkettiin hakemaan appelsiineja ja porkkanamehua. Kilometrejä kertyi, juttua riitti, kroppa sai nauttia liikkeestä ja pää raikkaasta ulkoilmasta. Oli kerrassaan ihanaa.

Maisemat kohdillaan.

Kohti kauppaa.

Päivä alkoi jo hämärtyä, kun kävelimme kotiin. Hetken vielä kotipihassa siivoilin varastoakin ennen kuin maltoin lähteä sisälle. Sisällä isi asensi uuden naulakon ja äiti aloitti maalaushommat. Roope keskittyi lähinnä syömiseen ja leikkimiseen.

Kotia kohti.

Maalasin kahden peilin kehykset, yhden tuolin jalat, yhden jakkaran ja yhden seinän. Maalaaminen on aina mukavaa. Roope touhusi ympärillä ja toimi välillä assarina. Maalaushommien välissä luin Salama-kirjan, muumikirjan ja Aku Ankka -kirjan sekä rakensin paloautolle aseman.

Legoleikkejä.

Kun maalailut oli maalailtu, luin Roopelle aapisen melkein kannesta kaneteen. Semmoset 150 sivua tuli luettua. Tarinat olivat mielenkiintoisia - ne olivat kuin aikamatka menneesseen aikaan. Moni asia on muuttunut - niin hyvässä kuin pahassakin. Joitakin asioita voisi kyllä tehdä kuten ennen. Joidenkin asioiden osalta on hienoa, että kehitys on edennyt ja ymmärrys kasvanut. Luonnossa voisimme kyllä liikkua enemmän ja luonnon kiertokulkua seurata entistä enemmän. Lapsetkin niin nauttivat kaikesta, mitä luonto meille vuodenaikoineen, kasveineen, puineen ja eläimineen tarjoaa. Luontoon siis!

Leikki on lasten ja isien työtä.

Tuntien leikkimisen ja lukemisen jälkeen kävimme lauantaisaunassa ja nyt olemmekin jo iltapuuhissa. Huomenna saa taas nukkua pitkään ja pääsee ulkoilemaan. Kyllä vapaapäivät ovat poikaa. Oletteko te nauttineet? Toivottavasti. Nautinnollista launtai-iltaa ja levollisia yöunia!

perjantai 22. tammikuuta 2016

Nyt on väsy

Työviikko takana. Just sain tehtyä yläkerran viikkosiivoukset. Edessä pikainen sauna ja sitten nukkumaan. Nukun kyllä iltapäivään saakka. Väsy on kova. Iltapäivällä sitten ulkoilemaan, rentoutumaan ja hengähtämään levänneenä ja virkeänä.

Työviikko oli mukava, vaiherikas, tapahtumarikas, monipuolinen, antoisa ja opettavainen, mutta myös rankka. Takki on nyt ihan tyhjä. Aamulla, kun kello soi seitsemältä, en meinannut saada itseäni ylös. Pikaisten aamutoimien jälkeen vapisin umpijäässä autossa. Pakkasta oli 29 astetta, eikä lämpöjä uskaltanut laittaa päälle - ettei vain akku tyhjene. Ajatus kun oli päästä illallakin kotiin.

Töissä olin tänään päivystäjänä, joten päivään mahtui monenlaista. Aamun ensimmäisen tunnin käytin omiin töihini ennen kuin avasin ovet. Päivä meni puhelimeen vastaillessa, asiakkaita palvellessa, piirtäessä, suunnitellessa, sähköpostien parissa, ajolistoja soitellessa ja päivystäjän hommia tehdessä. 

Kotiin kurvasin kaupan kautta. Pari asiaa unohtui nimittäin eilen kaupasta hakea. Kotona pojat leikkivät Brion junaradalla ja kokkasivat yhtä aikaa. Hetken siinä vaihtelimme kuulumisia ja kokosin junia samalla erilaisista vaunuista. Sitten suuntasinkin tekemään pikaiset, mutta perusteelliset viikkosiivoukset yläkertaan. Pojat jäivät leikkimään junilla ja legoilla. Samalla siinä juttelimme sen mitä kahden kerroksen välillä kuulimme.

Nyt pikasauna, pikailtatoimet ja sitten kunnon rojahdus peiton alle. Viikonloppuna olemme yhdessä, nukumme, ulkoilemme, maalaamme, leikimme ja halimme. Suuria suunnitelmia ei ole ja kotoa en poistu kuin ulkoilemaan ja lenkille. Isi ehkä joutuu tankilla käymään. Nyt toivottelen kivaa illanjatkoa ja leppoisaa viikonloppua teille kaikille!

torstai 21. tammikuuta 2016

Kiireviikko

Kello on kymmentä vaille kymmenen illalla. Tulin kotiin, vähän söin, kävimme porukalla saunassa, teimme iltatoimet ja nyt istun tässä sängyllä ja olen menossa nukkumaan. Tarkoitus oli tänään tehdä yläkerran viikkosiivouksetkin, mutta aika ei vain riittänyt. Eikä olisi kyllä energiakaan riittänyt.

Kello soi aamulla seitsemältä. Roope taisi jo herätä ennen äitiä. Pikkumiehellä kun oli aikainen lähtö taidetalo Auroraan katsomaan apinakonserttia. Olin yläkerrassa meikkaamassa, kun Roope tuli kertomaan, että lähtee konserttiin.

Töihin kun ajoin bussipysäkin ohi, napotti pikkumies siellä huomioliivi päällä kavereiden ja hoitotätien kanssa linja-autoa odottamassa. Hauska näky. Itse ajoin ensin labraan ja verikokeiden jälkeen kurvailin töihin.

Töissä piti kiirettä. Loppupäivästä jo ihan posket punaisina painoin hommia. Asiakaskin lähti illalla vasta vähän ennen puoli kahdeksaa. Pikaisesti viimeistelin päivän työt ja ajoin maitokaupan kautta kotiin. Kotona lähes suoraan saunaan, iltahommiin ja nyt unille. Ei tässä paljon muuta ehdi. Siivouksetkin siirtyivät huomiselle maalauksista puhumattakaan.

Nyt on ihan pakko painella unille. Ai niin - apinakonsertti oli ollut oikein hyvin. Konsertin jälkeen oli maistunut jopa parin tunnin päikkärit. Kovasti meillä saunassakin apinalauluja tapailtiin. Ruotsitsikin olivat osanneet laulaa. Nyt hyvää yötä kaikille ja samma på svenska!

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Päivä töissä, yö kotona

Kello on kohta kymmenen illalla. Äitin nukkumaanmenoaika on jo mennyt. Juuri tulin pikasuihkusta. Sitä ennen tein pikaiset iltatoimet. Ja sitä ennen tulin kotiin. Vaikka kuinka yritin toimia pikana, ehti nukkumaanmenoaika mennä ohi. Kohta onneksi pääsen unille.

Aamulla lähdin taas töihin heti, kun olin aamutoimet tehnyt. Roope oli vasta heräilemässä. Sinne se jäi peiton alle pikkumies virnuilemaan ja haukottelemaan, kun hyppäsin auton rattiin. Hurahdutin töihin, avasin koneen ja aloitin työt. Tehokkaasti taas touhusin, piirsin, suunnittelin ja hoidin työasioita koko pitkän ja kylmän päivän. Palelin ja tärisin koko päivän - mutta niin tekivät kyllä muutkin. Toimiston lämmityksessä kun on jotain häikkää.

Iltapäivän asiakastapaaminenkin sujui mukavasti. Ehdin sen jälkeen vielä piirtää ja suunnitellakin ennen kuin kuudelta hyppäsin auton rattiin. Ajoin suoraan Omenaan, koska minulla oli Diacorissa sovittu aika. Samalla, kun kerta Omenassa olin, kävin hankkimassa isin synttärilahjankin. Ruokakaupastakin hain pikaisesti päärynää ja kanaa.

Kotona olin puoli yhdeksältä. Pojat olivat käyneet jo saunassa. Alakerta oli täynnä legoja - kovasti oli siis rakenneltu. Päiväkodissa ruoka oli maistunut ja leikit olivat olleet kivoja. Päiväunet Roope oli tänään skipannut. Ehkä uni tulee nyt illalla aiemmin. Se olisikin hyvä, koska aamulla on poikkeuksellisen aikainen herätys. Lapset kun lähtevät aamulla taidetalo Auroraan katsomaan apinakonserttia.

Äitinkin huominen aamu on erilainen, kun ajattelin labrassa käydä ennen töihin menoa. Työpäivä tulee olemaan taas kiireinen ja täynnä tekemistä. Jospa kuitenkin kuudelta pääsisin kotia kohti. Voisi nimittäin vähän kotihommiakin välillä tehdä. Ja kohtahan se onkin jo viikonloppu. Sitten saa taas nukkua ja touhuilla kotijuttuja. Nyt touhuilen kuitenkin itseni unille. Öitä ja tehokasta torstaita!

tiistai 19. tammikuuta 2016

Kellonympärys pois kotoa

Kello soi kuudelta. Tein aamutoimet niin ripeästi kuin vain ehdin ja starttasin heti auton, kun olin pukeissa. Roope nukkui sikeästi, kun lähdin. Töissä olin työn touhussa jo kahdeksalta. Tärkeän tunnin ajan ehdin tehdä rauhassa hommia ennen aamupalaveria.

Aamupalaverin yhteydessä meillä oli asennekoulutustakin. Hyvä koulutus ja hyvä aihe - asia, jota kaikkien kannattaisi välillä pysähtyä miettimään. Ihan kaikkeen kun voi vaikuttaa omalla asenteellaan. Emme voi vaikuttaa muiden tekoihin tai ajatuksiin, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten niihin suhtaudumme. Asenne ratkaisee.

Aamupalaverin jälkeen tein töitä hikihatussa. Sähköpostit lentelivät, puhelin pärisi, suunnitelmia syntyi ja sormet juoksivat näppäimistöllä. Syömässä kävin pikaisesti iltapäivällä. Puoli kolmelta kävi vielä yllätysasiakaskin ja kolmen jälkeen suuntasin sovitulle asiakaskäynnillä.

Kello oli illalla vartin yli seitsemän, kun starttasin Kian asiakkaan pihalla. Oli taas kerran kyllä erittäin mukava asiakastapaaminen. Ihanan puheliaita asiakkaita, joiden kanssa olisi jutellut vaikka yömyöhään. Huomenna pääsen koneen ääreen suunnittelemaan heille heidän unelmiensa keittiötä.

Kotona olin ennen kahdeksaa. Yli 12 tuntia olin pois kotoa. Pikaiseen siinä vaihtelimme kuulumisia ja söimme poikien kanssa. Sauna oli jo päällä. Palelin niin, että olin ihan horkassa. Porukalla suuntasimme saunaan ja heti löylyjen jälkeen iltatoimiin. Ja nyt saakin painella unille. Kotona ehdin siis käydä vain nukkumassa.

Roopella oli ollut hyvä päivä päiväkodissa. Aamulla oli enkkukerhoakin. Ruoka oli myös maittanut ja päiväunetkin kaveri oli nukkunut. Kaikki hyvin siis pikkumiehen arjessa, vaikka äiti pitkää päivää tekeekin. Kotona isi ja Roope leikkivät ahkerasti legoilla sekä autoilla. Juuri tällä hetkellä kaveri taitaa olla vähän iltavillissä - unille kun pitäisi mennä. Kuperkeikkoja pikkumies parhaillaan tekee.

Äiti ei nyt jaksa tehdä kuperkeikkoja, vaan lukee pari sivua synttärilahjakirjaa ja painaa pään tyynyyn. Huomenna on luvassa kiireinen, mutta antoisa työpäivä. Nukkua vain täytyy, jotta jaksaa. Toivottavasti teilläkin on kaikin puolin antoisa päivä edessä. Omasta asenteestahan se on pitkälti kiinni - eikö vain? Hyvää yötä ja kivaa keskiviikkoa!

maanantai 18. tammikuuta 2016

Synttäripäivän tekemiset

Niin se alkaa synttäripäivä kääntyä yöhön. Mukava, kiireinen ja tehokas synttäripäivä kaikenkaikkiaan. Kello pärähti soimaan aamulla seiskalta, mutta ensimmäinen onnitteluviesti herätteli jo puoli tuntia aiemmin. Viestejä tulikin sitten tasaiseen tahtiin pitkin päivää. Kiitos kaikille muistamisesta!

Töihin kurvailin heti aamutoimien jälkeen. Keli oli tieten valtaväestön mielestä kehnohko, koska liikenne ruuhkautui ja autot matelivat. Itse en huomannut kelissä mitään kovin kummallista. Lumi tosin pöllysi tavallista enemmän ja ehkä polanteet olivat keskivertoa muhkeammat. Ihan perinteinen talvikeli mielestäni.

Töissä olin jo ennen yhdeksää. Tehokkaasti hoitelin sähköposteja, puheluita, suunnitelmia ja piirustuksia. Ennen kahtatoista olin lähettänyt jo kymmeniä ja kymmeniä viestejä pitkin poikin. Yhden uuden suunnitelmankin ehdin piirtää alusta loppuun saakka.

Iltapäivän puolella ehdin käväistä myös lounaallakin, vaikka päivä kiireinen olikin. Kolmen pintaan kiiruhdin puhdistamaan autoa lumesta ja suuntasin asiakkaan luokse. Oli todella mukava asiakaskäynti. Niin rento, niin hyväntuulinen, niin kepeä ja niin hauska. Hymy korvissa saatoin ajella kotiin.

Kotona pojat olivat rakentelemassa legoilla. Hetken siinä kuulumisia vaihtelimme. Sitten käväisin auton siivoamassa ennen kuin pojat lähtivät K-Rautaan hakemaan proppuja. Poikien kauppareissun aikana pyykkäsin, laitoin kodin kuntoon, tein iltatoimia valmiiksi ja lähdin lenkille.

Lenkin päätteeksi kävin vielä siivoamassa sekä lämpimän varaston että puutarhavaraston. Sillä aikaa pojat olivat saaneet sisällä proppailtua. Pääsin siis suoraan maalauspuuhiin. Maalailin olohuoneen seinän poikien syödessä samalla iltapalaa. Sitten lähdimme Roopen kanssa saunaan. Isi lähti Ellun kanssa ulkoilemaan.

Nyt olemmekin saunanraikkaita ja valmiita unille. Ensin pitää kyllä käydä katsomassa, miltä valmis seinä näyttää. Isi on tieten nostanut jo peilin uudelle paikalleenkin. Maalikin on kuivunut. Kipaisen siis vilkaisemaan kätteni jälkeä ja sitten lähden höyhensaarille. Hyvää yötä ja tehokasta tiistaita toivottelen teille kaikille!

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Legoilua ja lenkkeilyä

Viikonlopun tavoitteet tuli täytettyä. Lepoa, leikkiä ja lenkkeilyä on ollut viikonloppu täysi. Tänään sunnuntainakin nukuimme iltapäivän puolelle. Olisinko yhden aikoihin kömpinyt peiton alta pois ja varmaan pari tuntia tein aamutoimia - kaikessa rauhassa siis.

Kun lopulta ehdin alakertaan saakka, oli siellä jo leikit täydessä vauhdissa. Pian löysin itsenikin legojen maailmasta. Juttelimme myös Roopen kanssa Legolandiasta ja päädyimme siihen, että kesällä olisi mukava käydä Tanskassa. Mehän olemme isin kanssa jo Kääpenhaminassa käyneet, mutta Legolandia on kyllä meilläkin kokematta. Pohjoismaista kyllä Islanti kiehtoisi enemmän - äitiä ainakin.

Roope tutustumassa Legolandiaan videon välityksellä.

Legolandia-suunnitelmien jälkeen siirryimme rakentelemaan legoilla. Isi lähti ostamaan äitille synttärilahjaa ja viipyikin reissullansa yli kolme tuntia. Ehdimme sillä aikaa Roopen kanssa siivota alakerran, soittaa videopuhelun mummille sekä rakentaa ihan valtavan kasan erilaisia legokokonaisuuksia. Toki myös leikimme rakentamillamme legoautoilla, -aluksilla ja -hahmoilla.

Iltapalaa vailla kenties?

Siinä leikin tiimellyksessä jäin miettimään, kuinka moni asia on muuttunut sitten oman lapsuuden. Ennen vanhaa kun lapset eivät samallalailla saaneet levitellä lelujaan olohuoneeseen tai muihin yhteisiin tiloihin. Jos Aku-kansio unohtui oman huoneen ulkopuolelle, niin tulihan siitä sanomista. Nykyään on ihan normaalia, että lapsilla on lelulaatikoita myös olohuoneessa ja että yhteisissä tuloissa lelut ovat levällään. Meillä on olohuoneessa milloin legomaailma ja milloin laaja rataverkosto. Itsestäni se tuntuu kovin luonnolliselta, vaikka muuten siisteysintoilija olenkin.

Iloinen leikkijä.

Isi kotiutui reissultansa kuuden jälkeen. Äiti sai toivomansa kirjan synttärilahjaksi. Ehkä ehdin jo pikkaisen kirjaa tänä iltana lukea. Jos olen oikein ripeä iltatoimissani. Isin palattua aloin värjäämään muutamia tekstiilejä ja sitten suuntasinkin ulos iltalenkille. Lenkin jälkeen olikin mukava mennä saunaan.

Roope nappaa äitistä kuvan kännykän kameralla.

Nyt on saunottu ja kuivausrumpu pyörii. Iltatoimet alkaa olla viimeistä silausta vaille tehty. Jos siis saan vielä pyykit viikattua, niin sitten ehdin lukaista pätkän uutta synttärikirjaani. Huomennahan ne synttärit virallisesti ovat, mutta sain tällä kertaa lahjan vähän ennakkoon.

Ensi viikosta on tulossa töissä erittäin hektinen ja kiireinen. Päivistä tulee varmasti pitkiä. Nyt onkin erityisen tärkeä nukkua pitkiä yöunia ja koittaa edes parina arki-iltanakin ehtiä lenkille. Viikonloppuna oli kyllä ihana levätä ja lenkkeillä. Jospa tällä levolla saisi hyvä startin viikkoon. Ihanaa alkavaa viikkoa teillekin!

lauantai 16. tammikuuta 2016

Miina ja Manu -maraton

Viikonlopun suunnitelma oli lepoa ja liikkumista, unta ja urheilua. Aika hyvin on suunnitelma tähän mennessä toteutunut. Nousin nimittäin sängystä ylös vasta kahdelta iltapäivällä. Nukuin ensin pitkään, sitten lepäilin, nautiskelin, luin uutisia ja supattelin Roopen kanssa. Kahden aikoihin lopulta maltoin nousta aamutoimiin.

Kun aamutoimet oli tehty, pyykkikone laitettu pyörimään ja yläkerta siistitty, siirryin alakertaan leikkimään legoilla ja touhuilemaan ihan pieniä kotihommia. Vähän jauhoja purkittelin ja jotain pientä hommailin, mutta ennen kaikkea rakentelin legoilla ja rupattelin Roopen kanssa.

Legot tuovat väriä sisustukseen.

Roope legojen äärellä.

Roope piti ihan kalsaripäivän, eikä pukenut päivävaatteita koko päivänä. Pikkumies leikki legoilla ja touhusi rakettikerrasto päällä pitkin poikin. Isi käväisi pikaisesti postissa ja lähikaupassa. Sillä aikaa meillä oli Roopen kanssa sohvan nurkassa Miina ja Manu -maraton. Luimme nimittäin kahdeksan Miina ja Manu -satua putkeen. Äitin piti välillä juotavaa hakea - sen verran pitkä luku-urakka oli. Miina ja Manu -tarinat kun eivät edes ole sieltä lyhimmästä päästä.

Vauhtia riittää.

Jossakin välissä vessan kuurasin ja lisää pyykkäsin, mutta sitten taas jatkuivat leikit. Poliisihelikopteri ja poliisiautokin olivat välillä leikeissä mukana. Legot olivat kuitenkin se tämän päivän juttu. Vasta illalla kuuden aikoihin lähdin lenkillekin paukkupakkaseen. Päivä kun vierähti leikkiessä.

Legoja riittää.

Lelut järjestykseen.

Lenkin jälkeen maalasin vielä pihalla kenkäkaapin myös sisältäpäin. Maalausurakan jälkeen olinkin kypsä saunaan - sen verran vilutti iltajumpasta huolimatta. Porukalla saunoimme ja kylvimme. Nyt taitavat pojat olla iltapalalla ja äiti alkaa olla valmis unille. Ensi yönäkin saa nukkua pitkään - ihanaa. Oikein hyvää yötä ja ihanaa sunnuntaita teillekin!

perjantai 15. tammikuuta 2016

Aika puhki

Se on vihdoin perjantai-ilta. Niin mukavaa kun töissä onkin, olen kyllä nyt ihan puhki. Maha turposi, olo on pöhöttynyt ja väsy on kova. Takana on yhdeksän päivän putki töitä. Erittäin mukavat yhdeksän päivää, mutta myös raskaat. Kotona kävin vain nukkumassa näiden yhdeksän päivän aikana.

Aamulla nousin seitsemältä ylös, vaikka yöllä pari tuntia valvoinkin. Heti, kun olen pikaiset aamutoimet tehnyt, hyppäsin autoon ja ajelin töihin. Posket punaisina ja hiki hatussa piirsin ja suunnittelin sekä hoidin juoksevia asioita kolmeen saakka. Syömässä ehdin käväistä, mutta muuten oli kyllä nokka tiiviisti kiinni näytössä.

Kolmen jälkeen lähdin sitten asiakkaan luokse. Samalla kävin pikaisesti ruokakaupassa. Kotiin pääsinkin sitten lähtemään kuudelta. Taas tuli tosi hyvä fiilis asiakkaasta. Ensi viikosta tulee varmasti antoisa, kun tapaan tämän viikon asiakkaat toistamiseen.

Kotona ilta meni yhdessä touhuten. Roope tahtoi leipoa. Teimme ison annoksen raakajätskiä, leivoimme raakapiirakan ja teimme viljattomia, maidottomia ja sokerittomia sämpylöitä. Rakentelimme myös lukuisia legorakennelmia ja luimme sohvalla viisi kirjaa. Ihan kotoillessa siis ilta kului.

Sämpylät kun oli syöty ja raakakakkua maistettu, suuntasimme saunaan. Nyt sitten ainakin äiti on ihan täysin kypsä unille. Kroppa on sekaisin ja ehkä pääkin on vähän sekaisin. Pitää koittaa nukkua pahin pöhö pois. Viikonlopun ohjelmassa on nukkumista ja liikkumista. Paljon siis lepoa ja ulkoilua. Kuulostaa ihanalta.

Nyt toivottelen teille ihanaa perjantai-iltaa ja leppoisaa viikonloppua. Viikkaan vielä pyykit kaappeihin ja sitten painan pään tyynyyn. Ansaitut vapaapäivät edessä. Öitä!

torstai 14. tammikuuta 2016

Työniloa

Torstaikin alkaa olla jo takana ja viikonloppu häämöttää horisontissa. Odotan kovasti viikonloppua, pitkiä yöunia, ulkoilua ja lepoa. Odotan viikonloppua, vaikka nautin ihan aidosti työstäni. Tänäänkin, vaikka väsymys oli kova pitkästä työputkesta johtuen, olin aivan liekessä työkuvioiden suhteen.

Aamulla, kun kello soi seitsemältä, olin kuin zombie. Olin äärettömän väsynyt. Heikotti aivan. Päätinkin, etten mene tänään etuajassa töihin. Olinhan sentään eilen ihan iltamyöhään saakka sorvin ääressä. Väsymys onneksi helpotti aamun aikana, kun join teetä ja jumppasin. Kymmeneksi suuntasin sitten töihin.

Töissä piti kiirettä. Hommaa oli paljon enemmän mitä aikaa. Yhdeltä lähdin ajelemaan kohti Porvoota. Aurinko paistoi ja ilma oli loistava. Ajokelikin oli hyvä. Minulla vain puski väsymys päälle. Melkein säikähdin sitä, kuinka väsyneenä ajelin motarilla. Porvoossa parkkeerasin pikaisesti auton keskustaan ja kävin kaupassa. Hain limsaa ja vähän lounasta. Onneksi pieni happihyppely, kofeiini ja ruoka veivät väsymyksen tipotiehensä.

Asiakkaalle kun ajelin, oli väsy poissa. Puoli kuuteen saakka istuin asiakkaiden kotona ja suunnittelin heille uutta keittiötä. Oli aivan järjettömän mukavaa. Innostuin todella kovasti suunnitelmasta. Aivan poltteli päästä suunnitteluohjelman äärelle. Asiakkaatkin olivat niin mahtavia ihmisiä.

Kotiin ajelinkin sitten täynnä virtaa. Väsymyksestä ei ollut tietoakaan. Kotona pojat leikkivät legoilla. Vaihdoimme kuulumisia ja sitten siinä ohimennen tein yläkerran viikkosiivoukset ja hoidin pyykit. Samalla touhuilin Roopen kanssa. Välissä piti käydä tekemässä pikkumiehelle pakastimeen jäätelöä - viljatonta, maidotonta ja sokeritonta totta kai.

Loppuillan istuin olohuoneen lattialla ja rakentelin legoilla. Ihan siihen saakka, kunnes saunaan menimme, värkkäsimme legojen parissa. Porukalla saunoimme ja saunan jälkeen Roopen jäätelö olikin valmista. Tein tällä kertaa maapähkinäjäätelöä, ja voi pojat, että siitä tulikin hyvää.

Nyt on ihan pakko painella pehkuihin ja huomenna pitää koittaa mennä töihin mahdollisimman aikaisin. Tekemistä on valtavasti ja into on kova. Iltapäivällä suuntaan jo asiakkaan luokse, joten aikaa on rajallisesti. Toivottavasti ehdin kaiken, mitä olen suunnitellut. Polttelee jo niin kovasti päästä hommiin.

Toivottavasti teilläkin on ollut yhtä innostava ja inspiroiva torstai. Huomenna jatketaan. Nyt hyvää yötä, kivaa perjantaita ja rentoa alkavaa viikonloppua! Nautitaan!

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

12 h

Takana on ympäripyöreä työpäivä ja edessä toivottavasti makoisat yöunet. Ihan kohta suuntaan unille, vaikka juurihan tulin vasta kotiin. Kello taisi olla kahdeksan illalla, kun olin kotona. Eipä siinä paljon muuta ehtinyt kuin Roopen kanssa saunoa ja iltatoimet tehdä. Nyt sitten saakin mennä unille.

Aamulla kello pärähti seitsemältä soimaan ja heti aamutoimien jälkeen lähdin työmaata kohti. Ehdin muutaman akuutin homman hoitaa ennen kuin ovet avautuivat ja päivystysvuoroni alkoi. Vastailin puhelimeen, palvelin ovesta tulevat asiakkaat, hoidin myymälän, soitin ajolistat ja joka välissä myös piirsin ja suunnittelin sekä hoidin omia sähköpostejani.

Päivä oli kiireinen ja hektinen. Syömässä kävin kahden jälkeen ja omia piirtämisiä ja suunnittelutöitä jatkoin rauhassa kuuden jälkeen, kun ovet sain lukkoon. Loppuilta olikin oikein tehokas, kun sai rauhassa suunnitella. Puoli kahdeksalta laitoin hälytykset päälle, ovet lukkoon ja lähdin puhdistamaan autoa lumesta.

Kotona ehdin vain hetken seurata Roopen hurjan energistä touhua ennen kuin lähdimme pikkumiehen kanssa saunaan. Isi lähti tankkaamaan autoa, jotta pääsen huomenna Porvooseen. Saunoimme Roopen kanssa pitkään - niin pitkään, että nyt saa mennä suoraan nukkumaan.

Toivottelenkin nyt vain hyvää yötä ja tehokasta torstaita teille! On pakko suunnata unille, että jaksaa huomisen pitkän työpäivän. Päivästä tulee ainakin erilainen, kun kurvailen Porvooseen. Toivottavasti teidänkin torstaissa on jotain mukavan erilaista.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Testissä talvikeli kehän sisällä

Kylläpäs on tänään pyryttänyt. Ja juuri tänään löysin itseni niin kehä kolmosen ruuhkasta kuin Turun motarilta ja kehä ykköseltäkin. Niin ja ajelin ylikapeita katuja Munkkivuoressa lumiauroja ja lumikasoja väistellen. Niitä lumikasojakin oli syytä väistellä, koska niiden uumenissa oli parkkeerattuja autoja. Opinpahan ainakin kertaheitolla talviautoilun salat!

Kello soi aamulla seitsemältä ja heti, kun aamutoimet oli tehty, lähdin matkaan. Isi oli yön aikana ladannut auton akun ja aamulla aikaisin kolannut pihan. Pääsin siis helposti matkaan. Työmatka tosin kestikin melkein tunnin. Kehällä jo liikenne mateli. Vastaantuleva liikenne ihan seisoi. Onneksi lähdin todella hyvissä ajoin. Tehokasta suunnitteluaikaa tosin menetin.

Ehdin sentään jotain rästejä tehdä töissä ennen aamupalaveria. Aamupalaveri meni pikaisesti, ja sen jälkeen meillä olikin kehityskeskustelu. Oli kyllä oikein mukava ja rento parituntinen. Tykkään kovasti työkavereistani sekä esimiehestäni. Loistotyyppejä ovat kaikki.

Seuraavan parituntisen suunnittelin hikihatussa, palvelin asiakkaita ja varasin suunnitteluaikoja. Sitten olikin aika lähteä asiakastapaamiselle. Ensin sai tovin jos toisenkin puhdistaa autoa lumesta. Sellainen metrin kerros oli lunta auton päällä. Sitten oli vuorossa lumipyryssä ajoa. Länkkärillä lumi pöllysi, tie oli liukas ja näkyvyys heikohko. Tapiolassa teillä oli lunta niin paljon, että risteyksiin meinasi jäädä jumihin. Pääsin kuitenkin perille kohteeseen.

Asiakastapaaminen oli todella, todella mukava. Nautin, rentouduin ja otin ilon irti. Oli niin ihana suunnitella, vaihtaa ajatuksia, jutella, parantaa maailmaa ja ideoita. Kuuden jälkeen sitten hyppäsin taas auton rattiin.

Olen taas alkuvuonna tässä todella ahkerasti myynyt ylimääräistä tavaraa pois. Aina joulun jälkeen iskee kova tavaraähky. Kävinkin tänään yhden tuotteen viemässä ostajalle Munkkivuoreen. Ostaja on rollaattorilla liikkuva eläkeläinen, joten hän ei olisi ostostaan päässyt kovinkaan helposti noutamaan. Päätin sitten viedä sen hänelle ihan kotiin saakka. Ei siitä nyt niin suurta mutkaa tullut.

Munkkivuoresta ajelin sitten kotiin. Kotona vaihtelimme kuulumisia, laitoimme paikkoja kuntoon ja pikkaisen söin siinä salaattia. Pojat olivatkin jo syöneet. Roopella tuli siinä äitin syömistä katsoessa kova makeannälkä. Pikkumies kyseli ensin raakapipareita, mutta ne olivat jo loppuneet. Seuraavaksi kaveri kyseli raakakarkkeja, mutta nekin olivat finito. Sitten kaveri otti äitiä kädestä ja pyysi, että leivotaan äiti karkkeja. Niin me sitten teimme raakakarkkeja Roopen kanssa. Kohta oli makeannälkä tyydytetty ja pikkumies iloinen. Isi ihmetteli, kuinka nopeasti äiti osasikaan taikoa karkkia pöytään.

Karkkihetken jälkeen pojat lähtivät saunaan ja äiti lenkille. Ensin ajattelin käydä vain kävelyllä, mutta pakkohan sitä oli juosta. Juokseminen on niin mahdottoman ihanaa. Rakastan sitä tunnetta, mikä juostessa syntyy. Jos aikaa olisi, voisin vaikka treenata maratonille.

Nyt pojat valmistavat iltapalaa ja äitin pitää käydä pikapesulla. Pikapesujen jälkeen painelen pikaisesti nukkumaan. Aamulla kurvailen taas töihin niin aikaisin kuin mahdollista. Olen päivän päivystäjänä, joten taidan kuuden jälkeen jäädä vielä piirtämään ja suunnittelemaan. Torstaina suuntaankin sitten Porvooseen, joten ajokeli saisi pikkaisen parantua. Nyt kuitenkin suuntaan ensin saunaan ja sänkyyn. Hyvää yötä ja kivaa keskiviikkoa kaikille!

maanantai 11. tammikuuta 2016

Että semmoinen päivä

Huh huh - onneksi alkaa tämä päivä olla takanapäin. Oli nimittäin aikamoinen päivä. Kello herätti seiskalta ja ripeiden aamutoimien jälkeen lähdin matkaan. Yhdeksästä neljään painoin töitä aivan hikihatussa. Olin jo lopulta ihan sekaisinkin. 

Välissä palvelin tunteroisen ovesta tullutta asiakasta, mutta muuten suunnittelin ja piirsin avajaisasiakkaiden projekteja. Neljältä sitten kiskoin takin niskaan tarkoituksenani lähteä asiakkaalle. Mutta mutta - eipä käynnistynyt auto. Onneksi Säde tuli apuun. Säteellä oli piuhat takapenkillä, ja niin me avattiin lumipyryssä konepellit ja annettiin vähän Kialle virtaa. Ei onnistuttu edes sulakkeita polttamaan.

Meillä oli molemmilla todella kiire asiakkaiden luo ja takana oli erittäin hektinen päivä. Kiireestä huolimatta ihana Säde ehti ja halusi auttaa. Tuhannesti kiitos hänelle. Ehdin asiakkaan luo, vaikka siinä hötäkässä unohdin asiakkaan osoitteenkin, enkä löytänyt edes autosta navigaattoria. Onneksi muistin suurinpiirtein, missä asiakas asui. 

Kuudelta sitten lähdin kovin jännittyneenä asiakkaan luota. Jännitin nimittäin, lähteekö auto käyntiin. Kotona isi taisi jännittää sitäkin enemmän. En edes tajunnut isille ilmoittaa, kun sain auton käyntiin ja lähdin ajelemaan. Kehä ykkösellä olin menossa, kun isiltä tuli viestiä. Pitkissä punaisissa pääsin vastaamaan. Helpotuksen huokaus tuli takaisin. Taisi isiä vähän mietityttää, miten saada äiti paleltumatta kotiin, jos auto jää Etelä-Espooseen.

Pikaisesti käväisin Sellon apteekissa ja hain itselleni lämpimät rukkaset. Nämä minun paleltuneet sormeni särkevät niin kovasti, ja jos jatkossakin auto hyytyy, niin pakko on olla lämpimät tumput matkassa. 

Kotona minua odotti Roopen ja isin lisäksi famu. Isillä oli ollut työajan jälkeen vielä parikin palaveria, joten famu oli tullut Roopen seuraksi. Roope oli oikein reippaana ja innokkaana äitiä vastassa.

Aika pian isi lähtikin viemään famua kotiin ja Roopen kanssa jäimme iltahommiin. Siistimme kodin, leikkasimme Ellun kynnet, pesimme Ellun hampaat, laitoimme pyykkikoneen pyörimään ja suuntasimme löylyihin. Kylvimme pitkän tovin.

Nyt saakin sitten unille suunnata. Aamulla kello soi kuudelta. Päivä alkaa aamupalaverilla ja sitten on vuorossa alkuvuoden keke. Kehityskeskustelun jälkeen on muutama tunti tehokasta suunnitteluaikaa ennen kuin suuntaan asiakkaan luokse. Kotiin jos ehtisin sen verran hyvissä ajoin, että pääsisin illalla lenkille, niin olisin enemmän kuin onnellinen. Siihen pyritään.

Nyt on mentävä nukkumaan, vaikka niin kroppa kuin pääkin taitavat käydä vielä ylikierroksilla. En ole oikein vielä ehtinyt pysähtyä tälle päivälle. Ehkä hetki rauhoittumista ja sitten unta palloon. Hyvää yötä kaikille ja tehokasta tiistaita!

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Avajaisviikonloppu onnistuneesti paketissa

Sunnuntai-ilta. Olo on kaikkensa antanut. Edessä on erittäin, erittäin, erittäin kiireinen ja tiivis työviikko. Viikonlopun avajaiset nimittäin olivat äärimmäisen onnistuneet, ja kalenteri täyttyi ihan ääriään myöten. Melkein jopa hirvittää, mutta asia kerrallaan se on vain edettävä.

Aamulla kello soi vasta puoli yhdeksältä. Myöhäisemmästä herätyksestä huolimatta väsytti suunnattomasti. Tein kuitenkin reippaasti aamutoimet ja hyppäsin Säteen kyytiin. Pojat jäivät kotiin nukkumaan. 

Päivä alkoi palaverilla ja kahdeltatoista ovet aukenivat. Ensimmäinen asiakastapaaminen kestikin kahdestatoista yhteen ja seuraava yhdestä kahteen. Kahdelta olo oli jo vähän heikko ja käväisin syömässä. Puoli kolmelta otin seuraavan asiakkaan, ja tapaaminen kesti puoli neljään. Viimeiset puoli tuntia juttelin useiden asiakkaiden kanssa, ja neljältä ovet sulkeutuivat.

Pojat tulivat hakemaan äitin sisältä saakka. Roope kävi moikkaamassa äitin työkavereita ja hakemassa Hellapoliisilta muffineita. Leikkihuoneessa Roope kävi rupattelemassa Syrjäsen Harrin kanssa. Reipas pikkumies.

Kotona äitillä alkoi maalausurakka, vaikka kieltämättä väsytti kovasti. Maalasin kaikki eteisen seinät ja samalla siivosin koko eteisen. Sitten maalasin yhden olohuoneen seinän ja tein olohuoneen perusteelliset siivoukset. Seuraavaksi vuorossa oli keittiön taso. Käsittelin tason vielä kertaalleen. Tason kuivuessa pesin vessan ja tuulikaapin. Lopuksi kuurasin vielä keittiön.

Pojat opettelivat Roopen huoneessa kirjaimia ja tekivät ulkova lumityöt illan aikana. Nyt on koti siisti, iltatoimet tehty, pojat tulleet sisälle ja sauna lämmin. Pojat jo suuntasivatkin löylyihin. Hilpaisen tästä itsekin lämmittelemään ja sitten sitä saakin mennä unille. Huomenna on kiireinen päivä tiedossa.

Oikein ihanaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Paljon unta ja ulkoilua pitää koittaa sisällyttää kiireisiin arkiviikkoihin, niin pysyvät energiatasot korkealla. Joku sanoikin tänään töissä, että silloin on taottava, kun rauta on kuuma.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Avajaiset

Ensimmäinen avajaispäivä on takana. Aamulla nousin kuudelta ylös ja kahdeksan jälkeen Säde kurvasi pihaan. Yhdessä ajelimme töihin. Päivä alkoi yhteispalaverilla. Kymmeneltä lopulta ovet avautuivat asiakkaille, ja sen jälkeen aika juoksikin.

Asiakkaita riitti koko ajan, eikä aika käynyt kertaakaan pitkäksi. Pikaiseen ehti kahden maissa käydä syömässä. Oli todella mukavaa. Tunnelma oli katossa. Harri Syrjänen veti juonnot loistavasti. Maistiaiset ja tarjottavat olivat herkullisia. Kaikki meni niin nappiin.

Roope Hellapoliisin kuppikakkukoulussa.

Iltapäivällä pojat ja famukin kävivät avajaishulinassa pyörähtämässä. Roope leikki pitkän tovin leikkihuoneessa ja kävi herkuttelemassa Hellapoliisin kuppikakuilla. Äitin työpaikka on kuulemma mukava paikka. Etenkin leikkihuoneen poliisihelikopteri teki suuren vaikutuksen. Siitä kun aukesi takaluukkukin.

Hyvin maistuu cup caket.

Nyt on parin viikon edestä työkalenteri täynnä. Tapasin ihania ihmisiä, sain loistavia asiakkaita, ja tulevat tapaamiset tulevat varmasti olemaan erittäin mukavia ja antoisia. Mielenkiinnolla odotan niin huomista kuin tulevia viikkojakin.

Pojilla suut täynnä.

Kuuden jälkeen ajelimme Säteen kanssa kotiin. Tein heti kodin iltatoimet, pesin Ellun tekarit ja suuntasin Roopen kanssa saunaan. Pitkään kylvimme, hoidimme pyykit ja leikimme Roopen huoneessa. Kohta saakin sitten mennä unille. Huomenna on vähän lyhyempi päivä ja pikkaisen haaveilen, että ehtisin huomenna illalla jopa vähän maalailla. Saas nähdä, riittääkö aika ja energia.

Nyt menen kuitenkin iltatoimiin ja vielä vähän poikien kanssa rupattelemaan. Huomenna on uusi ja varmasti mahtava päivä luvassa. Leppoisaa lauantai-iltaa teille kaikille, hyvää yötä ja suloista huomista sunnuntaita!

perjantai 8. tammikuuta 2016

Kohti avajaisia

Tänään sai nukkua seitsemään saakka. Puoli neljältä aamuyöstä illalla alkanut mahakipu helpotti ja nukuin aika makeasti siitä puoli neljästä seitsemään. Seiskalta kyllä kuitenkin väsytti ja ennen kaikkea paleli, kun nousin aamuhommiin. Verhoja avatessa mittari näytti -32 astetta. Sisällä oli kuitenkin yli 20 astetta. Työkaverilla kun oli tänä aamuna keittiössä +8 astetta - ja autossa -3astetta. Minullahan olikin siis lämpimät oltavat - kaikki on niin suhteellista.

Autokin lähti käyntiin, vaikka kyllähän se vähän yskähteli. Radiota en uskaltanut avata sisäilmanlämmittimestä puhumattakaan. Painoin paksuimman pipon päähän, kiedoin kaksi kaulahuivia kaulaan ja puin takin alle topin, kauluspaidan, jakun sekä paksun villatakin. Selvisin töihin ilman suurempia paleltumia.

Töissä päivä meni nopeasti. Hoitelin juoksevia asioita, kävin pienessä koulutuksessa, taistelin it-ongelmien kanssa, tein tarjouksia, kontaktoin asiakkaita ja valmistelin huomisia avajaisia. Huomenna onkin sitten suuri päivä, kun avajaiset vihdoin koittavat. Pitkä päivä edessä, mutta toivottavast antoisa sellainen.

Töistä lähdinkin heti kuudelta ja ajoin suoraan Espoon keskukseen. Siellä minulla oli pikatreffit ennen kuin kävin postissa ja hain Roopelle omenoita. Sitten kurvailinkin kotiin. Kotona Roope rakenteli legoilla ja odotteli ompputoimitusta. Siistin alakerran, pesin Ellun hampaat, laitoin huomiset vaatteet valmiiksi, tein iltatoimia ja muutin ihan pikkaisen vielä Roopen huoneen sisustusta.

Hetken ehdimme Roopen kanssa leikkiä taskulamppuleikkiä pikkumiehen huoneessa ennen kuin suuntasimme porukalla saunaan ja kylpyyn. Nyt kylvynraikkaina olemme kaikki menossa nukkumaan. Aamulla kello soi kuudelta ja edessä on töitä aamusta iltaan. Jossakin vaiheessa pojatkin tulevat käymään avajaisissa. Mielenkiintoista.

Nyt toivottelen teille oikein ihanaa viikonloppua ja hyvää yötä. Kenties osan kanssa näemmekin huomenna avajaisissa. Kovasti tervetuloa! Harri Syrjänen muuten kokkaa herkkuja ja Hellapoliisi pitää kuppakakkukoulua lapsille. Ja toki tarjolla on niin juusto- kuin viinimaistiaisiakin sekä baristan tekemiä erikoiskahveja. Jokaiselle jotakin.

torstai 7. tammikuuta 2016

Arkista aherrusta

Niin se arki alkoi, ja pakko kyllä myöntää, että nyt väsyttää ihan todella paljon. Olen jo käytännössä puoliunessa. Roopen leikkiessä kylpyammeessa meinasin pariinkin otteeseen nukahtaa lauteille. Onneksi ihan kohta pääsee untenmaille.

Aamulla kello soi kuudelta. Ulkona oli 26 astetta pakkasta, kun aamutoimien jälkeen starttasin auton. Lähti sentään Kia käyntiin. Onneksi ehdin ennen lähtöä herättää pikkumiehen ja tehdä hänen aamutoimet. Roope muuten heräsi äärimmäisen virkeänä ja reippaana sekä intoa täynnä. Meillä oli jo täysi touhu päällä, kun lähdin töihin.

Töissä päivä alkoi koulutuksella ja jatkui toisella koulutuksella. Iltapäivällä vasta siirryimme koneiden äärelle. Iltapäiväkin hujahti nopeasti ja vasta neljän jälkeen hoksasin käydä syömässä. Kotiin suuntasin jo heti kuuden jälkeen.

Kotona Roope ja isi olivat leikkimässä legoilla. Olivat juuri saaneet valmiiksi sinivalkoisen legodinosauruksen. Vaihtelimme kuulumisia, teimme kodin iltatoimet ja sitten painelimme Roopen kanssa saunaan. Isi lähti käväsemään postissa. 

Roopen kanssa saunoimme pitkään - niin pitkään, että tosiaan meinasin aivan nukahtaa. Pitkän kylpyhetken jälkeen teimme iltatoimet ja jatkoimme legoleikkejä. Leikimme merilentokoneella ja roska-autolla. 

Nyt pojat ovat vielä iltapalan äärellä ja äiti matkalla unille. Kyllä se kroppakin taas tottuu näihin aikaisin aamuihin ja pitkiin päiviin. Ja kenties vielä näihin pakkasiinkin. Nyt meinaa nämä minun paleltuneet sormet vähän särkeä työmatkoilla. Ja tänään piti kyllä autoon laittaa vielä pipo ja erillinen villatakkikin. Sen verran oli kyllä, vaikka ulko-ovelta suoraan autoon saikin astua.

Oikein ihania pakkaspäiviä täältä peiton alta nyt toivottelen ja kauniita unia teille kaikille. Toivottavasti huominen perjantai on täynnä mukavia asioita ja positiivisia yllätyksiä. Öitä!

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Leppoisa Loppiainen

Niin se Loppiainenkin uhkaavasti loppuu ja edessä häämöttää yhdeksän päivän työputki. Pikaisesti vain nukkumaan, että jaksaa painaa. Miten teidän Loppiainen sujui? Meillä nukuttiin makeasti ja pitkään. Äitin tehdessä aamutoimia, tekivät pojat lumityöt. Roope nautti aivan suunnattomasti lumileikeistä, eikä kuulemma yhtään palellut. Jopa isiä paleli, joten ulkona oli aika vilpoinen keli.

Meillä töissä valmistuu viikonlopuksi massiivinen remontti, ja remontin myötä meillä muuttuu myös pukukoodi. Niinpä oli suunnattava minunkin vaatekaupoille, vaikka oma pukeutumiseni taitaa vähiten muuttua. Minä kun en ole farkuissa ja villapuseroissa sekä maihareissa tähänkään saakka kulkenut. 

Olin vain jo niin päättänyt, että tammikuussa en osta mitään. Pikkaisen kirpaisi tämä pakollinen kauppareissu. No, myin yhden huonekalun ennen kauppareissua, ja huonekalusta saadulla rahalla sain vaateostokset hoidettua. Kai se vähän edes korvaa sitä, kun en voinut alkuperäisessä suunnitelmassa pysyä.

Nyt on sitten mammalla uudet kengät, suorat housut viikonlopputöitä varten sekä uusi jakku. Oli muuten hikinen kauppareissu. Hiki virtasi selkää pitkin ja hiukset hohkasivat sähköä, kun paksut talvivaatteet päällä koitin sovituskopissa ähertää. Minulla kun vielä on aika haastavaa löytää sopivia housuja, ei shoppailureissu ollut kovinkaan miellyttävä. Onneksi sentään oli alet.

Roope tutkimassa lelukaupan valikoimaa.

Kun sopivat vaatteet oli löytynyt, ajoimme suoraan kotiin. Kotona leikimme, touhusimme, pyykkäsimme, kokkasimme ja napsautimme saunan päällä. Keittiön työtasonkin öljysin siinä illan aikana. Pakkanen ja kuiva sisäilma eivät tee hyvää massiivipuiselle tasolle. Eikä kyllä itse asiassa meille ihmisillekään. Iho kuivuu ja hiukset sähköistyvät.

Perusnäky meillä.

Aina on monet leikit meneillään.

Koska halusimme päästä aikaisin nukkumaan, suuntasimme hyvissä ajoin porukalla saunaan. Pitkän kylpyhetken jälkeen pojat siirtyivätkin iltapalalle ja äiti alkoi touhuamaan unillemenoa. Aamulla kello soi kuudelta ja koulutus alkaa yhdeksältä. Skarppina olisi hyvä olla.

Roopen uusi herkku - juustoa ja sinappia.

Odotan jännittyneenä ja mielenkiinnolla tulevia työpäiviä. Viikonloppuna on suuret avajaiset ja porukkaa on tulossa paljon. Yhdeksän poikkeuksellisen pitkää työpäivää putkeen toisaalta myös hirvittää. Onkohan sitä ensi viikon perjantaina ihan puhki? Vai saako avajaisista ja tästä kaikesta vain lisää virtaa? Pitää ainakin koittaa nukkua pitkiä yöunia ja ulkoilla niin paljon kuin vain mahdollista.

Miten teillä uusi vuosi alkaa? Onko kiirettä työrintamalla? Tai kenties uusia harrastuksia? Teittekö uudenvuodenlupauksia? Itse koitan ainakin keskittyä olennaiseen ja järkevöittää ajankäyttöä. Paljon unta, paljon ulkoilua ja työ sekä perhe tasapainoon. Siinä on tavoitetta. Ihania arkipäiviä kaikille ja hyviä öitä!

tiistai 5. tammikuuta 2016

Päivä arkea

Tänään olikin tavallinen työpäivä. Olin illalla jo puoli kymmeneltä unessa, koska aamukuuden herätys hirvitti. Kuudeltahan se kello pärähti soimaan, ja täytyy myöntää, että ensimmäiset pari tuntia väsytti kyllä todella kovasti.

Isi jäi kotiin tekemään töitä ja Roope jäi nukkumaan, kun puoli kahdeksan aikaan aamulla starttasin auton yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Kylmästä kankeana kaasuttelin töihin ja olinkin jo ennen kahdeksaa sorvin ääressä.

Ehdin reilun tunnin tehdä tehokkaasti töitä ennen aamupalaveria. Aamupalaverissa oli jälleen tarjolla aamiaista, joten maha pystyssä saikin loppupäivän kulkea. Aamupalaverin jälkeen oli vielä koulutustakin. Iltapäivällä palasimme koneidemme äärelle.

Iltapäivä menikin töissä oikein mukavasti ja nopeasti. Ehdin käydä syömässä ja tehdä rästihommat. Tekemistä riitti, mutta liian kiirus ei ollut. Kuuden aikaan pääsinkin sitten lähtemään. Kävin ensin hakemassa Roopelle Kuoman talvikengät, kun nykyisiin eivät villasukat enää mahtuneetkaan. Isommille kengille oli siis tilausta.

Postiin vielä vein yhden paketin ennen kuin ajelin pakkasessa kotiin. Kotona isi keitteli kasvissosekeittoa ja Roope leikki junilla sekä autoilla. Vaihtelimme kuulumisia ja söimme keittoa porukalla. Sitten isi lähti hakemaan öljyä keittiön tasoon. Roopen kanssa teimme sillä aikaa iltatoimet ,leikimme ja luimme uusimman Muumilehden. Sitten olikin jo sauna lämmin.

Saunoimme Roopen kanssa oikein pitkän kaavan mukaan. Kävin välissä lumihangessakin. Löylyttelimme varmaan toistatuntia. Siksi kello onkin nyt jo yli kymmenen. Meidän pitäisi kyllä olla jo nukkumassa. Seuraava osoite onkin siis sänky.

Huomenna nukumme - yllätys, yllätys - pitkään. Iltapäivällä on pakko käydä sen verran kaupassa, että äiti löytäisi suorat housut viikonlopuksi. Meillä kun on viikonloppuna tarkka pukukoodi. Lähes kaikki jouduimme vaateostoksille ennen viikonloppua. Kauan en halua kaupoissa aikaa viettää, joten housujen on parasta löytyä nopeasti.

Nyt kuitenkin unille ja alle pitkät yöunet. Huomenna sitten lepoa ja rentoa menoa. Sitten alkaakin työputki. Ainakin alkuun on yhdeksän peräkkäistä päivää töitä aamusta iltaan. Ja siitä jatkuu sitten kevään kiireet. Ennen kevää kiireitä toivottelen leppoisaa Loppiaista!

maanantai 4. tammikuuta 2016

Kohti arkea

Kylläpäs aika vain juoksee, kun on mukavaa. Tänään taas tämä mammakin juoksi. Ihan hyvin juoksu kulki, vaikka pakkanen puri poskia. Huomenna alkaa arki, joten saas nähdä, miten juoksemiselle riittää aikaa. On se kyllä vain niin mukavaa - juokseminen nimittäin.

Pojilla arki alkoi jo tänään. Isi suuntasi toimistolle ja Roope lähti reippaasti ja erittäin innokkaasti päiväkotiin leikkimään. Olikohan pikkumiehellä jo kavereita ikävä? Äiti jäi vielä kotiin nukkumaan ja latailemaan akkuja. Nukuinkin kyllä sitten kellonympäryksen.

Aamutoimien jälkeen tein vielä ripeästi alakerran viikkosiivoukset. Siinä siivouspuuskassani vaihdoin vähän järjestystäkin olohuoneessa. Tehokkaasti ja nopeasti sain koko alakerran kuurattua katosta lattiaan ja mööpelitkin vaihtoivat lennosta paikkaa.

Kun koti oli kunnossa, puin monta kerrosta vaatetta päälle ja suuntasin pakkaseen. Ensin menin Marketanpuistoon aikomuksenani käydä Pian luona. Pia olikin vielä tämän viikon lomalla, joten jatkoin lenkkiäni. Kaupasta kävin hakemassa paketillisen chai teetä, ja juoksentelin pakkasessa parisen tuntia. Lopulta suuntasin päiväkodille.

Roopella ei ollut kiire kotiin, joten varmaan melkein tunnin rupattelin päiväkodin tätien kanssa pihamaalla. Roope lapioi vieressä lunta. Pikkumies oli ollut erittäin reipas, nukkunut kiltisti päiväunet ja syönyt sekä ruoan että välipalan. Oli ollut oikein hyvä päivä.

Töitä kenties tekemässä?

Kotona viikkasimme pikaisesti pyykit, teimme ison kupin chai lattea soijamaidolla ja leikimme. Ensin leikimme pikkuautoilla, sitten radio-ohjattavilla autoilla. Seuraavaksi junilla ja välillä legoillakin. Jossakin välissä lauloimme laulukirjan tahtiin. Lähes kaikki lelut tuli käytyä illan aikana läpi.

Roope ja radio-ohjattava.

Nyt lähtee.

Myöhemmin illalla isikin kotiutui. Välillä teimme porukalla sirkustemppuja ja jumppasimme ja välillä touhusimme kotihommia. Äiti laittoikin sitten eväät valmiiksi ja suuntasi löylyihin. Aamulla kello soi kuudelta, joten pitää mennä hyvissä ajoin unille. Iltatoimet alkaakin olla tehtyinä ja pojatkin ovat jo kylvyssä.

Roopella riemua riittää.

Tästä se arki taas alkaa. Mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea arki tuo tullessaan. Ainakin kiirettä tulee olemaan - ei varmasti käy aika pitkäksi. Toivottavasti arjessa on paljon ihania ilonhetkiä, onnistumisia ja nautinnollisia välähdyksiä. Ihanaa arkea teille ja meille kaikille!